Elokuvavinkit: hyviä leffoja - Autolla Nepaliin

Olin onnistunut täysin missaamaan kaiken leffan ja projetin ympärillä pyörineen hypetyksen, kunnes siskoni kuun alussa käski (kirjaimellisesti) mennä katsomaan elokuvan. Useat näytökset olivat loppuunmyytyjä, joten onnekseni elokuvan esittämistä jatkettiin huomattavasti pidempään kuin alunperin oli tarkoitus.

Autolla Nepaliin oli miellyttävä katselukokemus ja yllätti positiivisesti. Elokuva ei ollut paasaava tai tylsä vaan sopivasti ajatuksia herättävä. Vaikka Nepalin ongelmia sivuttiin on kuitenkin kyse kertomuksesta unelmien toteuttamisesta ja matkasta nimenomaan autolla Nepaliin. Matkaan mahtui monia mutkia, joita suomalaisena ei osaa edes etukäteen kuvitella. Matkalaisten tunteiden kirjo näytettiin myös kameralle koti-ikävästä ja epätoivosta iloon ja onneen.

Matka toteuttiin poikien omin rahoin ja tuotot menivät suoraan hyväntekeväisyyteen. Välillä myös katsojaa hirvitti, sillä tilanteet joihin matkan aikana jouduttiin olivat täpäriä. Unelmien toteuttamiseen liittyy aina riski epäonnistumisesta ja paikoitellen tämä pelko oli käsin kosketeltavaa. Elokuva tartutti hyvän mielen lisäksi hirveän matkakuumeen. Salissa pääsi siis nauttimaan myös mahtavista maisemista.

Yksi hyvä sana kuvaamaan dokkaria on inspiroiva. Välillä kun tuntuu, ettei kukaan tee mitään vääryyksille on mukavaa muistaa ettei se ole totta. Monet ihmiset tekevät koko ajan pieniä tekoja hyvien asioiden puolesta. Tarinassa hienointa oli myös se, miten pienistä puroista syntyy isoja jokia. Projektin mukana myös paikalliset kiinnostuivat kastittomien olojen parantamisesta.

Mikäli tarvitset piristystä ja inspiraatiota pimeyden keskelle käy katsomassa tämä elokuva. Kyytipojaksi suositellaan unelmoimista, unelmien eteen töiden tekemistä ja hyvän laittamista kiertämään, vaikka vain hymyn muodossa.

Kirjavinkit hyvää lukemista: Cecilia Samartin - Nora & Alicia

Nora ja Alicia kirjaa lukiessa voi tuntea Kuuban trooppisten tuulten pyyhkivän ihoa ja varpaiden kastuvan turkoosissa meressä. Suru, tuska ja kuolema ovat kirjassa vahvasti läsnä, mutta sävyltään kirja ei ole synkkä vaan enemmänkin toiveikas ja ymmärtäväinen. Historian mullistavat tapahtumat näyttäytyvät yksittäisten kokijoiden silmin. Vallankumous ja politikointi on sekavaa ja kansalaisten täytyy selviytyä jokaisesta päivästä riipumatta siitä, kuka maata johtaa.

Noran ja Alician vahva side vie tarinaa eteenpäin, vaikka Alicia jää Kuubaan ja Nora pakenee perheensä kanssa Yhdysvaltoihin. Kummankaan elämä ei ole helppoa, vaikka ongelmat ovat kovin erilaisia.

Kirjan lukeminen on paikoitellen hengästyttävää, sillä mielivaltaisuuden takia kuka tahansa voidaan pidättää ja teloittaa, minkä takia kirjan seuraavan sivun kääntäminen huolettaa. Vaikka historian tapahtumat ovat vahvasti mukana juonessa kertoo tarina kuitenkin ihmisistä. Sorto, epätoivo ja vapaudenkaipuu muuttavat ihmistä. Lukija päätyy miettimään, millaisia valintoja tekisi tilanteessa, jossa ruokaa ei ole ja läheiset ovat kuolleita, vankilassa tai ulkomailla.

Länsimaalaiselle, jolle vapaus, demokratia ja tasa-arvo ovat itsestäänselvyyksiä on kirja hyvä herätys siihen, millaista on elää täysin erilaisessa todellisuudessa. Nora ja Alicia on lukukokemus, joka saa pohtimaan syvällisiä, mutta joka on myös lämmin kuin Kuuban trooppinen ilma ja josta paistaa läpi toivo kirkkaan auringon lailla.

Aika joululomalle

Viimeiset pari viikkoa on ollut superkiireisiä. Tämä kausi on viety päätökseen, kaikille katsottu uudet joukkueet, treenailtu itse ja sairastettu. Lähinnä tuo sairastelu teki tästä hieman kiireistä kun 3 päivää meni totaalisesti sängyn pohjalla ja akrojooga ja Keke pikkujoulut menivät sen takia sivu suun. Pientä harmitusta siis ilmassa siltä osin vaikka onneksi molempien lajien parissa on ollut niin monia mahtavia hetkiä, että ehkä selviän niiden voimin ensi vuoteen asti.

Voimat on vieläkin poissa taudin takia, joten tällä kertaa saatte fiilistellä loppukauden tunnelmat kuvista ja videosta. 

Keke - old school cheerleading: Kierien ylös, alas ja ympäri

Eilisissä Keke treeneissä stuntattiin ahkerasti ja tuli tehtyä myös juttuja, joita ei ole hetkeen treenaillut. Olen joutunut nyt vähän himmailemaan selän takia, mutta näistä treeneistä jäi siltä kyllä ihan superi fiilis. Treenailtiin koko kierteen ylösmenoa ja nyt kun ollaan tehty samalla ryhmällä muutamissa treeneissä peräkkäin alkaa löytyä yhteinen tahti. Hieman vielä hakemista itsellä takarina, sillä huomaan ottavani kiinni yläreidestä nilkkojen sijaan, vaikka alkaakin jo olla niin vakaa ettei siihen olisi tarvetta. Ensi kerralla siis treeniin ajatustyö että heiton/työnnön jälkeen etsii ne nilkat sieltä.

Treenailtiin myös rewindia kun idea sen testaamisesta heitettiin ilmaan. Ensin haettiin tuntumaa harjoituksilla ja lopuksi päästiin jo tekemään. Kovin kaunis ei lopputulos vielä ollut mutta alettiin lopuksi jo saamaan pysäytystä lähtöasentoon. Yllä pieni inspiraatiovideo siitä miltä se voisi vielä näyttää.

Akrojooga - treenissä Ninja Star ja käsilläseisonnat

Viime viikon akrojoogatreeneissä hiottiin Ninja Staria ja tarkoitus oli myös ottaa käsilläseisonnat käsittelyyn, mutta lopulta siihen ei enää jäänyt aikaa. Alkutreeneissä tehtiin paljon keskivartalon lihaksiin keskittyviä harjoitteita kuten kuppi-kaari kierintää (en muista miksi tätä kutsutaan joogassa). Tehtiin kierinnästä versiota, jossa aukaistiin jalat keskellä ja sain tästä idean, että voisi vetää cheertreeneissä version jossa selälleen kierähdettäessä tulisikin linkkari/toukkari.

Hyvä vatsalihasliike oli myös selinmakuultaan jalat kohti kattoa tehtävät pienet työnnöt, joissa käännettiin samalla varpaita eri suuntiin. Alkoi kyllä pian tuntumaan ja tulevat olemaan hyvä lisä normaaliin keskivartalotreeniin.

Tunti meni pitkälti Ninja Starin harjoittelun parissa tai lähinnä liikeen eri osioiden. Teimme ensiksi niin, että mentiin selälteen makaamaan jalkojen päälle, josta tehtiin kääntö roikkumaan pää alaspäin jalat taitossa. Tässä haettiin painoa hieman toisella basen jalalle. Tämän lisäksi harjoiteltiin kyljelleen ylösmenovaihetta, jossa riittikin haastetta. Ajoituksen tulee olla parin kanssa todella hyvin yhteen, sillä muuten ei joko nouse tai flyeri valahtaa helposti takaisin maahan, jos painoa ei ole ehtinyt laittaa kunnolla basen jalan päälle. Hauskaa, palkitsevaa ja hikistä treeniä siis takana.

Käsilläseisontoihin ei lopulta jäänyt aikaa eikä oikein voimiakaan kuten sain huomata kun päätin vielä tunnin lopuksi tehdä muutaman käsilläseisonnan. Huomasi että oli tullut treenattua 1,5 h, sillä ei meinannut enää jaksaa ponnistaa ylös saati tasapainotella käsillä, joten tyydyin nojailemaan seinään. Käsilläseisonnassa on vielä rutkasti parannettavaa, mutta nyt on alkanut löytyä tuntuma niin, että pysyn siellä ilman tukea. 

Sisustukseen sopivat koiran tavarat

Koirallani Iineksellä on ollut tapana pureksia reikä kaikkiin pediksi annettuihin alustoihin ja rätteihin, vaikkei tyttö mitään muuta kodin asioita syökään. Toistaiseksi pikku cava on siis saanut nukkua lattialla, mutta Stockalla kierrellessäni käväisin katsomassa myös koiran petejä ja mukaan tarttui Casa:n valkoinen peti.

Valkoinen väri sopii hyvin olohuoneen harmaa-valkoiseen värisävytykseen ja materiaalit olivat sellaisia, etteivät houkuttele syömään. Toistaiseksi peti onkin saanut olla rauhassa hampailta, joskin viereinen matto houkuttelee hieman useammin nukkumaan kuin uusi peti.

Koiran tavarat ovat osa tämän kodin sisustusta ja matolla lojuu mm. luita, joka on mielestäni kotoisaa. Peti oli mukava lisä, sillä se miellyttää myös (ainakin omaa) silmääni.

Super Cheer 2014 jälkifiilistelyt

Super Cheer kisat, joka on minien vuoden päätapahtuma kisattiin viime viikonloppuna Vantaalla. Meidän osaltamme päivä sujui mahtavasti ja kotiin kuljetettiin myös palkinto, josta en valmentajana voisi olla enemmän ylpeä. Meille kaikille tuli suurena yllätyksenä, kun palkintojenjaossa Most Spirited Team kiertopalkinto napsahti Kapusiineille. Toki tytöt olivat sen enemmän kuin ansainneet, sillä niin mahtava porukka meillä on treenaamassa iloisena useana kertana viikossa.

Valmentajana tämä palkinto lämmitti myös erityisesti sydäntä, sillä koen, että varsinkin mini-ikäisillä (ja ihan kaiken ikäisillä) harrastamisen tulisi olla hauskaa ja käteen jäädä muutakin kuin kasa opittuja taitoja. Itselleni cheerleading on rakas harrastus ja paljon enemmän kuin stuntit tai muut taidot, joita olen oppinut. Lajin parissa olen saanut todennäköisesti elinikäisiä ystäviä ja kokenut hetkiä, joita muistelen todennäköisesti vielä vanhainkodissa. Nämä ovat myös niitä asioita, joita toivon valmennettavieni lajista saavan. 

Varsinainen kisasuoritus sujui hyvin, ohjelma näytti varmalta ja tytöillä oli matolla hyvä meno. Pyrtsissä tapahtui pieni notkahdus, joka korjattiin mahtavalla taistelutahdolla ilman, että kenenkään hymy hyytyi. Ohjelmaa on vaikeutettu vuoden aikana tasaisella tahdilla ja sekä yksilötaidot, että joukkue ovat kehittyneet yhdessä huimasti. Loppuvuosi harjoitellaan uusia juttuja, hiotaan vanhoja ja valmistaudutaan seuran joulujuhliin. Valmentajat ovat myös jo kääntäneet katseensa ensi vuoteen ja kaikenlaista mukavaa on siellä tulossa.

Huomenna kisataan lähellä - Super Cheer 2014

Vuoden 2014 kilpailut päättää Super Cheer tapahtuma, joka on minien vuoden päätapahtuma. Kisat ovat Energia-areenalla, joten yön saa nukkua kotona.

Vuonna 2014 on kehitytty huimasti niin joukkueena kuin yksilöinäkin. Huominen ohjelma on astetta haastavampi kuin Kauhajoella Syyskisoissa esitetty, mutta yhä joukkueen tasoon sopiva.

Gymin kenraalin jälkeen on ohjelmaa vielä hieman hiottu ja isäinpäivänä tytöt vetivät aivan loistavan suorituksen isien ollessa katsomassa. Huomenna tehdään tätä ohjelmaa viimeiset kaksi kertaa, joista kisasuoritus on toivottavasti se paras kerta ikinä.

Nähdään huomenna Super Cheerissä!

Ekologinen muoti - mistä aloittaa

Pidempään yhtenä pohdinnan aiheena on ollut se, miten voisin kuluttaa ekologisemmin. Rakastan ihania vaatteita ja pidän shoppailemisesta, sillä uskokaa tai älkää on välillä päällä myös jotain muuta kuin treenivaatteet. Ihanasta vaatteesta tulee hyvä mieli ja hyvää mieltä buustaisi vielä enemmän se, että tietäisi voisi kuluttaa edes hieman ympäristöystävällisemmin.

Päätin aloittaa ekologiset vaatevalinnat -projektini seuraavilla kohdilla:

1. Osta laatua ja vain mitä oikeasti tarvitset
Tarkoituksena on pikkuhiljaa rakentaa mahdollisimman toimivaa vaatekaappia, jossa olisi vain vaatteita joita todella tarvitsen ja jotka olisivat aikaa kestäviä. Kävin siis koko vaatekaappini läpi ja valitsin kaapista lempivaatteeni. Valittuani lempivaatteeni tein huomioita siitä minkälaiset vaatteet ovat eniten käytössä. Pukeuden harvoin hameeseen, joten pärjään hyvin kahdella jo omistamallani hameella. Lopuksi tein listauksen vaatteista, jotka todella tarvitsen ja laitoin sen kännykkään, jotta se on aina mukana ostoksilla.

Asia, jolla mittaan kaupassa vaatteen laatua:

• Katson saumoja, mitä leveämpi ja löyhempi sitä huonompi on laatu. Mikäli lankoja purkautuu jo kaupassa  niitä purkautuu varmasti myös kotona.

2. Käytä vaatteet loppuun (tai kierrätä)
Jossain vaiheessa kun vaatetta on käytetty tarpeeksi ei se enään ole edustuskunnossa. Huonoksi menneitä vaatteita ei ole järkevää laittaa kirpputorillekaan, joten mieti mitä muita vaihtoehtoja käyttää vanhoja vaatteita keksit. Alla muutama idea, mitä itse teen;

• säilytän vanhat kuluneet vaatteet ja pidän niitä esim värjätessäni hiuksia tai siivotessani
• teen vaatteista rättejä, joita käytän siivoamisessa
• matonkuteiksi tutuille, jotka tekevät mattoja 

Super Cheer ja SMK-kisakenraali

Tänään oli Gymillä Super Cheer ja SMK kisaajien kisakenraalit, joissa olimme Kapusiinien kanssa vetämässä Super Cheer ohjelmamme kokonaisena yleisölle. Ohjelmassa on paljon uutta kivaa lisätty ja muutoksia tehty sitten Syyskisojen. Kisoihin on vielä yli viikko aikaa, joten hiomista ja siistimistä on luvassa.

Yleensä vältän viimeiseen astin musansoittamisvastuuta, mutta tänään päätin uhrautua ja eihän se mennyt ihan kuin strömsöössä. Tytöt odottivat kuitenkin paikoillaan kärsivällisesti ja saivat samalla hyvää treeniä siitä jos kaikki ei aina mene putkeen musiikin kanssa.

Katselin läpi kaikkien joukkueiden ohjelmat ja jäin pohtimaan sitä miten paljon laji on kehittynyt sinä aikana kun olen itse harrastanut. Aloitin cheerleadingin parissa 2005 ja moni asia on muuttunut tähän päivään mennessä. Stunteissa tehdään aivan uusia juttuja ja myös akrovalmennuksessa on tapahtunut huimaa kehitystä. Suurimpana edistysaskeleena on myös harjoitustilojen parantuminen varsinkin nyt kun Helsinkiin avattiin cheergym. Myös harrastajamäärät ovat nousseet kohisten viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä kertoo jotain cheerleadigin koukuttavuudesta.

Fiilistelykuvaa Gymiltä kenraaleista, paljon oli porukkaa (kuvassa taitaa olla Suprise)

Lihattomien hamppareiden lemppari löytyi - paras kasvisruokahampurilainen Amarillosta

Lihattoman lokakuun kunniaksi otin itselleni projektin jossa kävin kerran viikossa testaamassa jonkin ravintolan kasvisruokavalioon sopivan hampurilaisen. Lempparini löytyi lopuksi ja voittajaksi selviytyi Amarillon Chevre Burger, jossa sisällä vuohenjuustoa, paholaisenhilloa ja sipulirenkaat.

Paholaisenhillo antoi juustoon mukavan hieman tulisen säväyksen, mutta mietojen mausteiden ystävälle sopivalla tavalla. Tätä hampparia syödessä ei myöskään tuntunut, että lihan pois jättämällä olisi tehnyt jonkinlaisen kompromissin. Suosittelen myös kaikkia lihansyöjiä kokeilemaan vaihteeksi tätä versiota.

Moni hyvä paikka jäi varmasti vielä testaamatta lokakuun aikana, joten todennäköisesti tulevaisuudessa kirjoittelen lisää hamppariarvosteluja eri ravintoloista.

Uutta treenikassissa: minikaiuttimet mukana treeneissä

Flunssa on vienyt multa äänen, joten valmetaminen on ollut hieman haastavaa kun ei ole voinut laskea niin, että kaikki kuulisivat. Mietin, että treeneissäkin voisi harjoitella lähes kaikkea musiikin tahtiin, jolloin kaikki saisivat hyvää harjoitusta musiikin tahdin löytämisestä ja onhan musiikin tahtiin mukava treenata. 

Kaiuttimet: Clah Ohlson noin 10€

Yhdellä valmentajakollegalla oli mukanaa treeneissä aivan ihanat pikku kaiuttimet, joista vielä lähti mukavasti ääntä. Mini kaiuttimet mahtuvat mukaan vaikka pieneen käsilaukkuun, joten ei tarvitse miettiä miten niitä jaksaa raahata mukana jokaisiin treeneihin.

Kävin ostamassa itselleni samanlaiset ja ensimmäisissä testitreeneissä pupukaiutin sai pelkästään hyvää palautetta. Kaiuttimet tulevat tästä lähtien kulkemaan aina mukana treeneissä ja musiikki näyttelemään suurempaa osaa treeneistä. 

Akrojoogaa kokeilemassa alkeis -workshopissa

Viime sunnuntaina reissasin Hyvinkäälle AcroYoga alkeisworkshopiin, joka osoittautui vielä odotettua hauskemmaksi ja mahtavammaksi kokemukseksi. Workshop kesti kolme tuntia ja tänä aikana pääsi hyvin akrojoogan perusteisiin kiinni.

Aluksi lämmiteltiin yhdessä, mutta vielä jokainen yksin omalla matollaan. Lämmittelyssäkin sai jo tutustu ihan uusiin lihaksiin, sillä esimerkiksi alaskatsovasta koirasta punnertaminen nenä kiinni maahan ei ollut kovinkaan helppoa. 

Lämmittelyn aloitettiin harjoitteiden tekeminen parin kanssa. Harjoitteiden avulla totuteltiin toisen painoon jalkojen päälle, harjoiteltiin oikeita kulmia käsille ja jaloille, sekä tehtiin erilaisia spottausharjoitteita. 

Harjoitteiden jälkeen siirryttiin kokeilemaan itse lentämistä 3 hengen ryhmissä, jolloin yhdessä ryhmässä oli aina base, flyer ja spotter. Paikkoja ja ryhmiä vaihdeltiin säännöllisesti eli perusteet oppi kaikesta. Kokeilimme myös ns. terapeuttista lentämistä. 

Täällä voisi istuskella pidempäänkin

Workshop lopetettiin noin 15 minuutin thaihieronnalla parin kanssa. Oli hauska oppia taustoja ja perusteita hierontatyylistä, joka on sanana lähinnä tuttu muista yhteyksistä. Hieronta oli mukavan rentouttava lopetus harjoittelulle, vaikka seuraavana päivänä tuntui siitä huolimatta, että oli testailtu uutta lajia.

Kolme tuntia kului hujauksessa, sillä workshopissa oli todella mahtavaa. Jäin myös totaalisesti koukkuun lajiin heti ensimmäisen kerran jälkeen, joten ystäväni saavat jatkossakin varautua siihen, että hätistelen heitä treenaamaan  kanssani. Pompin vielä kotonakin innosta viime sunnuntaina ja olisi tehnyt mieli kokeilla kaikkea heti uudestaan eikä nukkua ollenkaan. 

Cheerleadingin harrastustausta oli myös hyötyä akrojoogassa, sillä lajeissa on yhtymäkohtia vaikkakin ne ovat lopulta melko erilaisia. Spottaaminen tuntui helpolta ja varmalta, kun siihen on tottunut treeneissä kahdeksan vuoden aikana. Oli myös helppo ymmärtää nostojen perusteet eli nousijan on oltava tiukkana pakettina ja mahdollisimman paikallaan ja basen pitää pitää raajat suorina. Oli kuitenkin todella erilaista maata selällään nostamassa toista jalkojen päälle sen sijaan, että nostat ihmisen käsien päälle. 

Harmillisesti acroyoga viikkotunti Shantissa osuu päällekkäin valmentamisen kanssa, joten en pääse siellä nyt syyskaudella käymään kuin muutaman satunnaisena kertana ehkä. Kaikenlaista toimintaa kuten jameja näytetään kuitenkin järjestettävän melko aktiivisesti, joten suunnitelmissa on käydä niissä silloin kuin jaksamista riittää. Lauantaina olisi seuraavat jamit, mutta flunssa pukkaa ikävästi päälle. Voi siis olla, että viikonloppu menee lepäillessä.

Mikäli olet kiinnostunut aloittamaan acroyogan tsekkaa Timo Kurvin sivut sekä etsi löytyykö facebookista akroyoga ryhmää omalla paikkakunnallasi.  

Hampparipettymyksiä

Päätin jatkaa lihattoman lokakuun kunniaksi ravintolahamppareiden testauslinjalla ja ehdinkin käväistä Iguanassa ja Chicosissa. Molemmat paikat osoittautuivat tosin hampparipettymyksiksi, Iguana eritoten.

Iguanassa päädyin kokeilemaan vuohenjuustohampparia, joka kieltämättä jo kuvauksen mukaan kuulosti hieman köyhältä ja sitä se oli. Mieleen tuli lähinnä Lidlistä ostettu vaalea sämpylä, jonka väliin oli läntätty vähän juustoa ja tökätty se mikroon. Mikäli mieleni tekisi mikrohampparia hankin sen mielelläni huomattavasti huokeampaan hintaan eurolla kaupasta. Onneksi sentään ranskalaiset ja hyvä seura pelastivat illan.

Iguana hampparipettymyksestä lannistumatta päätin uhmata kohtaloa ja kokeille Chicosin vuohenjuustohampparia soijapihvillä. Hampurilaisen sisällä oli vähän enemmän tavaraa, mutta hampurilainen ei oikein maistunut millekään muulle kuin juustolle. Ehkä omasta versiostani oli unohtunut mausteet? Vaikken tämän kokemuksen perusteella vakuuttunut harkitsen yhä kokeilevani Chicosin vegeburgeria quorn-pihvillä. 

Akrojoogaa kokeilemaan

Muistatte varmaan miten olen aikaisemmin puhunut halustani joogata, mutta jotenkin joogaa kokeillessa se ei ole tuntunut omalle jutulle. Muutama kuukausi sitten löysin kuitekin instagramista muutaman akrojoogaajaan (mm. laura sykora) joita aloin seuraamaan, ja siitä lähtien olen ehdottomasti halunnut päästä kokeilemaan akrojoogaa!

Cheerleadigin stuntit ja akrobatia yhdistettynä joogaan. Mitä muuta cheerleadingiin hurahtanut henkilö, jonka haaveena on ollut oppia joogaamaan, voi pyytää. Tunnetusti kärsimättömänä ihmisenä olen halunnut testata lajia heti. Heti tarkoitti käytännössä youtube videoiden "acroyoga for beginners" selaamista läpi ja kavereiden hätyyttelyä. "Kokeillaan vaan kerran. Meet vaan makaamaan tohon maahan kädet ja jalat suoraksi ja mä vaan lennän. Hyvä tästä tulee." Myös erilaiset lahjontakeinot ovat olleet käytössä.

Koska innostukseni ei ole hävinnyt mihinkään päätin, että on aika suunnata opetuksen pariin ennen kuin ystäväni kyllästyvät lopullisesti jankuttamiseeni siitä, miten me voitaisiin ihan vähän treenata tässä välissä. Laji ei näytä Suomessa olevan vielä niin trendikäs, että sitä tarjottaisiin jokaisella joogasalilla, joten pientä selvitystyötä sai tehdä, jotta löysin enemmän informaatiota. Timo Kurvin sivuilta löysin lopulta infoa akrojoogasta, viikkotunteja sekä workshopeja. Viikkotunnin ajankohta menee pahasti päällekkäin valmennuksen kanssa, mutta onneksi tarjolla oli workshop myös aloittelijalle.

Ensi viikonloppuna suuntana siis Hyvinkää ja alkeisworkshop! En tiedä miten selviän koko ensi viikon pysyen nahoissani, sillä en malta odottaa ensi sunnuntaita. 

Vähäisen energiansaannin haitat urheilevalla henkilöllä

Urheilijan terveellistä ruokavaliota varten on tärkeää, että ruokavaliosta saadaan tarpeeksi paljon energiaa. Riittävä energiansaanti on edellytys kehittymiselle urheiljana. Normaalisti syövän urheilijan ei tarvitse huolehtia painon liiallisesta nousemisesta vaan pikemminkin riittävästä energiansaannista. Mitä haittoja liian vähäinen energiansaanti sitten urheilijalle aiheuttaa?

Ruuan kokonaismäärän vähentäminen altistaa puutostiloille

Keho tarvitsee tietyn määrän eri rakennusaineita, jotka yleensä saadaan ongelmitta normaalista monipuolisesta ruuasta. Ruuan kokonaismäärän väheneminen johtaa helposti myös ruokavalion yksipuolistumiseen ja esimerkiksi vitamiini- ja kivennäispuutoksille. Vitamiineilla on tärkeä tehtävä energia-aineenvaihdunnassa muun muassa toimien apulaisina kun energiaa muodostetaan lihasten työskennellessä. Runsas liikunta ja painontarkkailu yhdessä voivat altistaa puutostiloille, jotka ovat yleensä harvinaisia.

Vähäinen energiansaanti hidastaa palautumista ja voi johtaa krooniseen ylirasitustilaan

Palautuakseen tehokkaasti harjoittelusta keho tarvitsee energiaa. Pitkään jatkunut liian vähäinen energiansaanti voi johtaa ylirasitustilaan kun keho ei pääse palautumaan harjoitusten välissä. Ylirasitustilasta toipuminen ja takaisin harjoittelun pariin pääseminen on haastavaa.

Vastustuskyky ja suorituskyky heikkenee

Energiansaanti vaikuttaa jaksamiseen ja myös vastustuskykyyn.  Suorituskyvyn heikentymisen seurauksena loukkaantumisriski kasvaa kun harjoittelu vaikeutuu. 

Liian vähäisen energiansaannin haitat lyhyesti:

• palautuminen hidastuu -> voi johtaa ylirasitustilaan
• vastustuskyvyn heikkeneminen
• kohonnut loukkaantumisriski
• jaksamisvaikeudet
• hormonitasapainon häiriöt (naisilla selkeänä merkkinä esim. kuukautishäiriöt)
• lihasten kasvun heikentyminen 
• puutostilat ja riski sairastua puutostautiin
• Lapsilla ja nuorilla: kasvun hidastuminen, murrosiän myöhästyminen/häiriöt

Lihaton lokakuu: Kasvisruokaa ravintolasta: Helsingin Memphis

Lokakuu tuli ja Docventuresin pojilta tämän vuoden lihaton lokakuu haaste. Tammikuussa kokeilin vegaanista ruokavaliota, mutta nyt mennään tämä kuukausi ilman punaista lihaa ja yritetään myös useampina päivinä olla syömättä lihaa ylipäätänsä. Tavoitteena siis yrittää jatkaa kokonaisvaltaista projektia lihansyönnin vähentämisestä ja pysyä tässä etenemissuunnitelmassa.

Jotakin erityishauskaa halusin kuitenkin lihattomalle lokakuulle järjestää, joten päätin käydä ainakin muutaman kerran ravintolassa testaamassa millaisia lihattomia vaihtoehtoja on tarjolla.

Pitkästä aikaa tuli suunnattua Memphisiin, jonka ruokalista oli uudistunut sitten viime kerran. Uudistustunut ruokalista miellytti myös kasvissyöjää, sillä listalla oli kasvisburgeri soijapihvillä. Kukaan kasvissyöjä ystäni ei syö kasvispihviä (tiedätte sen koulusta muistuttavan hieman makean porkkanaa sisältävän pihvin) hampurilaisen välissä, mikä on aivan ymmärrettävää, sillä kasvispihvi vain pilaa koko hampurilaisen idean. Kasvispihvistä ei myöskään ole vastinetta jauhlihapihville mikäli proteiinipitoisuutta vertaillaan. Mukavaa huomata, että vihdoin myös ravintolat ovat ymmärtäneet tämän ja keksineet parempia kasvishampparivastineita.

Hampurilaisissa parasta ovat erilaiset kastikkeet ja Memphisin hampurilaisessa niitä oli sopivasti. Bataattiranskalaiset sopivat annokseen paremmin kuin hyvin samoin kun hampparin väliin läntätyt rehut. Mikäli hampparihammasta kolottaa ja haluat kasvisvaihtoehdon on Memphis harkitsemisen arvoinen kohde.

 

Syyskisat Kauhajoella - FTE valkun jälkifiilistelyt

Kauhajoen reissu ja Syyskisat 2014 ovat nyt takana päin. Pieni väsymys vaivaa, sillä kotona nukkumassa olin vasta 3 aikaa aamuyöstä, mutta mahtavan päivän jälkeen ei väsymykset haittaa.

Tytöt vetivät matolla aivan loistavan suorituksen minit edistyneet sarjassa. Ohjelma oli puhdas ja aivan mahtava iloinen fiilis huokui esityksen aikana katsomoon asti. Paras suoritus saatiin tehtyä kisoissa mikä on tietysti aina tavoite ja tästä voi valmentajana olla erityisen ylpeä.

Kilpailu sijoituksista oli taas tyypillisesti tiukkaa ja olimme Kapusiinien kanssa vertailussa päätyen sijalle 11, johon olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Sijoituksen sijaan tärkeämpää on nähdä miten treenatuissa asioissa ollaan kehitytty ja ohjelma on joukkueelle "oman tuntuinen" eli sisältää sopivasti haastetta, mutta on mahdollinen toteuttaa onnistuneesti myös kisajännityksen alla. 

Sunnuntai on vietetty lepäillen, mutta huomenna jatkuvat treenit taas innolla, sillä Super Cheeriin ei ole jäljellä montaakaan viikkoa. 

Kapusiinien viimeiset treenit ennen syyskisoja

Tänään oli viimeiset kevyet läpimenotreenit Kapusiinien kanssa ja hyvälle näytti myös valmentajan silmissä. Koossa on taas omannäköinen ohjelma, jossa on haastetta, mutta sopivasti. Syksyn ensimmäiset kisat ovat aina aikataulullisesti haastavat, sillä yleensä kesällä pidetään treenitaukoa tai kevyempää treeniä. Kapusiinit palasivat lomalta elokuun alussa suoraan kisaohjelmajuttujen treenauksen pariin, mutta silti valmentaminen on tasapainoilua siinä kuinka kauan voidaan venyttää aikaa taitojen oppimiseen, jotta aikaa riittää tarpeeksi läpimenoihin.

Funky Teamin kisakenraali

Kisareissu alkaa meillä jo perjantaina eli tiedossa on mukavaa yhdessäoloa bussissa useamman tunnin ajan. Tekemistä kyllä keksitään varmasti hiustenlaiton ja yhdessäolon muodossa. Vaikka kisamatkat ovatkin rankkoja reissuja ovat ne myös mahtavia kokemuksia. Huomen illalla tiedossa siis tavaroiden pakkailua ja kisareissufiilikseen virittäytymistä. 

Käymässä Homeberry -sisustusliikkeessä

Satuin kerran Riihimäellä vieraillessani näkemään Homeberryn liikkeen, joka sattui valitettavasti juuri silloin olemaan kiinni. Kurkin kuitenkin ikkunoiden läpi sisälle ja paikka vaikutti vierailemisen arvoiselta. Siitä lähtien mielessä on pyörinyt ajatus siitä, että pitäisi mennä käväisemään ihan sisällä asti.

Keskiviikkona sain yllättävän iltapäivä inspiraation ja päätin hurauttaa paikalle. Ihana lipasto, jota olin jo lasin takaakin tiiraillut sattui olemaan alennuksessa, muttei millään mahtunut autoon, joten se piti jättää liikkeeseen. Eilinen ilta tulikin sitten pohdittua miten sen mahdollisesti saisi kuljetettua Helsinkiin asti, mutta kustannustehokkaita ideoita ei vielä ole tullut mieleen.

Muuta omaan kotiin sopivaa ei silmiin sattunut vaikka ihastelinkin monia ihania asioita. Olenko ainut, joka toivoisi, että sattuisi omistamaan järjettömästi rahaa ja ison talon niin monella huoneella, että voisi sisustaa jokaisen eri tavalla. Homeberrystä löytyy sisustustavaraa pienistä jutuista huonekaluihin asti ja katseltavaa riitti. Palvelu oli myös todella ystävällistä ja avuliasta. Paikka sijaitsee aivan Helsinki-Tampere motarin varrella eli hyvä pysähdyspaikka mikäli ajelee ohi ja sisustusjutut kiinnostavat.

Terveellisen ruokavalion ja painonhallinnan perusteet

Terveellinen ruokavalio perustuu lopulta yksinkertaisille asioille, jotka auttavat myös painonhallinnassa. Mieti syömistäsi talona, jota rakennetaan. Perusta pitää hoitaa huolella kuntoon, jotta taloon voidaan myöhemmin rakentaa haluttaja tarkkoja yksityiskohtia. Vaikka olisitkin jo rakennellut omat pikku yksityiskohtasi välillä kannattaa käydä tarkistamassa ja korjailemassa perustuksia.

Syö säännöllisesti
Päivän tulisi koostua 5-6 hetkestä, jolloin syödään, ja näiden välillä olevista hetkistä, jolloin ei syödä tai napostella. Ateriavälit eivät saisi olla liian pitkiä, sillä ideana on pitää energiansaanti tasaisena koko päivän ajan. Oma ateriarytmini sisältää päivässä viisi ateriaa: aamupalan, lounaan, välipalan, illallisen ja iltapalan.

Syö sopivia annoksia
Opetukset lautasen loppuun syömisestä ovat monelle lapsuudesta tuttuja, mutta todellisuudessa itsensä ähkyyn syöminen ei ole hyväksi. Sopivan annoksen jälkeen vatsa on täynnä, mutta et ole vielä ähkyssä. Mikäli et tule kylläiseksi annoksistasi, mutta et halua lisätä annoksen kokoa keskity neste ja kuitutasapainon tarkastamiseen.

Ei ehkä kovin fancya, mutta ajaa asiansa työpäivän aikana

Pidä välipalaa mukana
Pidä mukanasi välipaloja, jotka voit vetäistä naamaan kun nälkä iskee yllättäen. Näin voit pitää ateriarytmin tasaisena vaikka palaveri venyisikin tai shoppailun välissä lounas venyy pidemmälle. Nälkäisenä kukaan ei pysty tekemään järkeviä ruokavalintoja.

Juo vettä
Keho tarvitsee vettä useissa eri toiminnoissa ja vesi auttaa esimerkiksi ruuansulatusjärjestelmää toimimaan. Nälkäisyyden tunne tai väsymys saattavat myös joskus olla nestehukan syytä, mutta tulkitsemme kehon merkkejä väärin. Vettäkään ei tarvitse tankata ylettömiä määriä, vaan janon tunteeseen voi yhäkin luottaa.

Herkuttelu kuuluu terveelliseen ruokavalioon
Terveelliseen ruokavalioon sisältyvät myös herkut. Herkuttelu kuuluu terveelliseen ruokavalioon, koska herkut maistuvat hyvälle ja ovat ollennainen osa ruuan sosiaalista ja maittavaa aspektia. Totaalikieltäytyminen usein kasvattaa himoa kiellettyihin ruokiin ja pahimmillaan aiheuttaa ”repsahduksia”, joissa herkkuja ahmitaan ja tunnetaan sitten huonoa omaatuntoa. Hyvä perusta herkuttelun kohtuullistamiselle on 10/90 tai 20/80 sääntö. Ideana 20/80 rulessa on, että 80 % aterioista on terveellistä laadukasta ruokaa ja 20 % voi olla herkkuja tai vapaampaa syömistä. Käytännössä mikäli syöt 5 kertaa päivässä kertyy aterioita viikossa 35. 20 prosentin säännöllä 7 aterialla voisi hyvin syödä vapaammin tai herkutella. Ajatuksena on, että 28 laadukkaalla aterialla viikossa saadaan aikaan hyvä perusta terveelliselle ruokavaliolle, jota 7 vapaampaa ateriaa eivät hetkauta.

Lähiruokaa kauden annilla. Erityisen herkkua kun joku muu on sen valmistanut.

Kalorien sijaan keskity ruuan laatuun
Energiantarvetta on vaikea arvioida luotettavasti, vaikka erilaisista kalorilaskureista voikin saada suuntaa siitä millaisia energiamääriä saa syömästään ruuasta. Kalorit eivät ole konkreettisesti olemassa oleva asia vaan mittayksikkö, jolla pyritään kertomaan kuinka paljon energiaa syntyy kun elimistö polttaa tiettyä ruoka-ainetta (kilokalori). Terveellistä ruokavaliota ei siis kannata rakentaa kalorien laskemisen varaan, sillä samasta määrästä kaloreita elimistösi joka saa tai ei saa tarvitsemiaan rakennusaineita.
Laadukas ruoka on käsitteenä hankala, sillä eri ihmisillä on eriäviä mielipiteitä siitä millainen ruokavalio on nykyihmiselle paras. Tiivistettynä laadukas ruokavalio turvaa riittävän ravintoaineiden saannin. Vähän jalostetut ruoka-aineet ovat parempia kuin pitkälle prosessoitu ruoka, sillä niiden ravintoainetiheys on parempi. Tärkeää on myös syödä monipuolisesti ja erityisruokavalioisena kiinnittää huomiota kaiken elimistölle tarpeellisten rakennusaineiden saantiin.

Unohda säännöt
Ota välillä rennosti ja unohda säännöt. Laadukas ruoka tuntuu myös kehossa hyvältä ja maistuu hyvältä, mutta välillä kannattaa jättää ruuan miettiminen vähemmälle ja nauttia elämästä enemmän. Älä siis ota stressiä vaikka joinain päivinä et noudattaisi mitään perusteista. Jatkuva stressaaminen aiheuttaa todennäköisesti enemmän sairauksia kuin muutama rokulipäivä.

Sunday hanging out music

Rakastuin tähän kappaleeseen ensikuulemalta kun kuulin sen Youtubesta kuunnellessani Deadmau5. Kyseisessä videossa ei oltu kuitenkaan kerrottu kappaleen nimeä, joten hetki meni löytämisessä. Sattumalta Spotifyn kautta satuin kuitenkin löytämään myös kappaleen nimen. Tässä teille vertailuun alkuperäinen versio ja remix. Kummasta tykkäätte enemmän? 

FTE cheer -kesäleiri fiilistelyä ja viikonloppusuunnitelmia

Tämän kesän FTE leiristä koottiin video jälkikäteisfiilistelyjä varten ja tuli taas katsottua se perjantain piristykseksi. Jostain syystä en saanut videota lisättyä tähän, mutta löytyy Youtuben nettiversiosta haulla Funky Cheer -leiri 2014 https://www.youtube.com/watch?v=fbOQQq_eTU4

Tänään on tarkoitus suunnata maalle ja lauantaina tehdä pieni road trip Etelä-Suomessa. Reittiä ei ole vielä päätetty, joten fiilispohjalta mennään. Katsotaan mihin päädytään. Reissua voi seurata instassa anmarien_cfc

Pikavisiitti Tampereelle – ruokapaikkoja ja kaupungilla kävelyä

Työviikkoa piristi pikavisiitti Tampereella pääosin työn merkeissä, mutta myös kaupunkia ehti hieman kierrellä ja muutamassa paikassa käydä ruokia maistelemassa.

Iltaa istuskelimme Tuulensuussa Hämeenpuiston kupeessa (Hämeenpuisto 23). Pidin todella paljon paikan kodikkaan tyylikkäästä tunnelmasta ja asiantuntevasta ja hyvästä palvelusta. Menustakin löytyi herkkuja moneen makuun ja ainakin napostelemani lohkoperunat olivat mahtavia.

Perjantain lounaalla päätimme mennä testaamaan ilmeisesti Tampereen ainoan Nepalilaisen ravintolan Katmandun (satakunnankatu 29). Hyvän lounasähkyn sai herkkuannoksilla vedettyä ja pidin erikoisesti ravintolan naanleivästä. Nepalilaisten kasvisvaihtoehdot ovat maistamisen arvoisia, vaikkei kasvissyöjä olisikaan ja päädyin itsekin kasvisvaihtoehtoon, enkä joutunut pettymään.

Lounaan jälkeen otettiin pieni kävelyretki lähistöllä ja käväistiin Finlaysonin tehtaanmyymälässä. Ihastuin totaalisesti pesukarhukuosiin ja todennäköisesti jotain tämän kuosin tuotteita tulee hankittua kotiin. Kävimme myös piipahtamassa Tallipihalla, mutta myymäläkojut olivat kiinni. Kahvila oli auki, mutta napa ei vetänyt heti lounaan päälle mitään ruokaa ja tyydyin räpsäisemään paikasta muutaman kuvan. 

KEKE:n syyskauden avajaistreenit

Keken syyskausi starttasi tänään ensimmäisillä sisätreeneillä SkillzGymillä Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Supertehokkaissa treeneissä hiki virtasi ja tuli todettua, ettei hetkeen ole kunnon cheertreeniä vetänyt. Stunteissa lämmittelimme tekemällä nappista, raketteja ja reloadeja niin, että vaihdettiin nostopaikkoja aina viiden kerran jälkeen. Yleensä teen aina takamiestä, mutta nyt tuli kokeiltua myös nousemista ja pohjana olemista. Oli hauska todeta miten teoriassa jonkun asian osaamisella ja sen toteuttamisessa käytännössä on huomattava ero. Aivan ei nimittäin nouseminen sujunut kovinkaan smoothisti, mutta hauskaa oli ja oli mahtavaa kokeilla jotain täysin uutta. Olo oli kuin ensimmäisenä päivänä koulussa.

Vuodet alkavat näkyä Kekessä

Myös paristunttailua treeneissä nähtiin ja lopuksi teimme pyrtsejä (lonkka ja A) koko porukalla. Vaikka fyysisesti alkoi olla jo loppu olisi tehnyt mieli jatkaa treenejä loputtomiin. 

EF course leaderin / kurssi liiderin työstä

Monia on kiinnostanut kuulla siitä mitä työ on käytännössä ja omista kokemuksistani kurssi liiderinä Maltalla. Vastailen mielelläni myös kysymyksiin, joten jos sellaisia on laita kommentiksi tähän postaukseen.

Hakuprosessi
Löysin työpaikkailmoituksen tämä kesän kurssihausta alkusyksystä (2013) avoimien työpaikkojen kautta. Vaatimuksena on kokemus lasten/nuorten kanssa työskentelystä, vahva kohdemaan kielitaito, 25-vuoden ikä ja tietysti oikeanlainen asenne. Laitoin työhakemuksen ja sain yllättäen melko pitkän ajan päästä kutsun haastatteluun.
Haastattelu oli ryhmähaastattelu, joka oli englanniksi ja sisälsi myös yksilöosuuden. Päätöksestä sai tietää todella nopeasti haastattelun jälkeen ja taisi heti seuraavana päivänä tulla maili, jossa oli ilmoitus liideriksi valinnasta.
Valinnan jälkeen aloin odottamaan tietoa löytyykö minulle sopivaa, toiveiden mukaista kurssia. Toimistolle sai antaa tietyn aikavälin jona olisi käytettävissä ja toiveen kohteesta. Loppukeväästä sain tietää, että toivomani aikavälin sisään oli löytynyt sopiva kurssi Maltalta ja varmistin tässä vaiheessa, että tulen kurssille.
Ennen kurssille lähtöä oli kotona opiskelua sekä viikonlopun mittainen koulutus/perehdytys työhön. Koulutus viikonlopusta ei saanut palkkaa, mutta majoituksia ja matkakuluja korvattiin kauempaa tuleville. Viikonloppu oli antoisa ja hyödyllinen, sillä pääsit tapaamaan ihmisiä, jotka ovat olleet reissussa jo useampana vuonna ja konsultoida heitä kahvitauoilla. Illalla oli myös vapaampaa ohjelmaa, jossa pääsi tutustumaan muihin. Infoa itse työstä tuli viikonlopun aikana todella paljon ja kaikesta läpikäydystä oli paljon apua itse kurssilla.

Palkkaus ja asuminen
Työstä ei saa varsinaisesti palkkaa vaan lähinnä kuluja korvataan. Matkat, asuminen, ruokia ja aktiviteetit on maksettu ja tämän lisäksi saimme pientä päivärahaa. Rahan perässä ei siis kannata hakea, joten jos rahakas kesätyö kiinnostaa suuntaa hakemus muualle. Mikäli taas uskot että elämääsi rahan sijaan rikastaa uudet kokemukset, mahtavat ihmiset ja seikkailu suosittelen laittamaan hakemuksen. Itse kuitenkin pärjäsin matkalla ihan mukavasti päivärahalla, sillä aamupala ja päivällinen kuuluivat majoitukseen. Syötyä tuli omilla rahoilla yleensä lounas, mutta hintataso Maltalla on huomattavasti edullisempi kuin Suomessa.
Majoitus oli meillä hotellissa ja jaoin huoneen toisen liiderin kanssa. Hotelli oli perustason hotelli, jossa huoneessa oli sänky, parveke, telkka ja kylpyhuone. Huoneelta vaadin yleensä oman wc:n ja suihkun, joten en löytänyt mitään valittamista. Huoneessa oli mukavasti tilaa ja suihkustakin tuli lämmintä vettä. Yhtään torakkaakaan ei huoneesta koko kolmen viikon ajalta löytynyt, vaikka ovatkin välimeren maissa tavallisia vieraita. Hotellilta löytyi myös uima-allas, jossa käytiin aktiviteettien välissä usein uimassa.

Työnkuva
Liiderin tehtävänä on huolehtia ryhmän hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä matkalla, sekä hoitaa kaikki eteentulevat tilanteet. Käytännössä tuo kuvaus kattaa todella paljon asioita ja vaihtelee varmasti ryhmästä riippuen. Päivittäisiin töihin kuuluu varmistaa, että ryhmä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kaikki pysyvät porukassa. Lisäksi tietysti ryhmähengen luominen, ryhmäläisten kanssa jutteleminen ja sosiaalinen aspekti ovat liiderin vastuulla. Mikäli joku sairastuu liideri huolehtii asianmukaisen hoidon saamisesta tai auttaa jos tavara varastetaan/katoaa. Lisäksi aktiviteeteissa osallistuminen ja omien vastuiden hoitaminen siellä. Boat partyissa esimerkiksi jakelin mehua.
Kaikenlaisten yllättävien/kriisitilanteiden hoitaminen positiivisesti ja asiallisesti on ehdottoman tärkeää liiderille. Omalla kurssillani yhdellä retkellä bussi hajosi savuten ja siinä sitten istuttiin tienposkessa vesipullojen huvetessa uhkaavalla tahdilla. Jatkokyyti kuitenkin järjestyi eikä kenellekään käynyt mitään vaan tilanteesta selvitiin säikähdyksellä ja myöhemmin tilanteelle jo naurettiin.

Työn huonot puolet
Kaikissa töissä on myös huonoja puolia, joten halusin tuoda myös niitä esiin. Työn on rankkaa, sillä käytännössä olet töissä 24/7 koko matkan ajan. ”Omaa aikaa” tai vapaa-aikaa ei käytännössä ole, sillä kun illan aktiviteetti on ohi ja ryhmä turvallisesti nukkumassa ainut mitä jaksaa tehdä on nukahtaa sänkyyn. Toki kun ryhmä on koulussa on aikaa käydä syömässä/lueskella kirjaa/tehdä jotain muuta, mutta puhelimeen on vastattava ja oltava sellaisella etäisyydellä, että pääsee nopeasti ryhmäläisensä luo mikäli tarve on. Tästä päästään toiseen huonoon puoleen eli väsymykseen. Mikäli joku ei tiennyt, rakastan nukkumista, ja sellaiset 10-12 h yöunet eivät ole minulle mikään vieras asia. Välillä siis väsymys painoi kun nukkumaan pääsi joinain iltoina melko myöhään paperitöiden yms jälkeen. Usean ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen oli myös stressaavaa, sillä esim. kisamatkoilla ollaan paljon lyhyemmän ajan ja tytöt ovat ennestään tuttuja. Voin vain kuvitella pienten lasten vanhempien ajatuksia kun aina ambulanssin tai muun hälytysajoneuvon äänen kuullessani piti laskea oman ryhmä viiteen kertaan.

Työn mahtavat puolet
Ihmiset. Seikkailu. Kokemukset. Kallio jalkojen alla. Meri. Ruoka. Se tuoksu, joka on vain ulkomailla. Tanssiduty. Lyhyesti sanottuna työ on ihan mahtavaa! Tämä mahtavuus myös kumosi kaikki äsken luettelemani huonot puolet. Aamuisin väsytti, mutta hyppäsin silti innoissani ylös sängystä, nappasin staff paidan päälle ja repun selkään ja suuntasin ensimmäiseen ohjelmanumeroon aamupalan kautta. Joka aamu mietin miten mahtavaa on olla täällä. Aika hyvä tapa aloittaa aamu.
Kolmen viikon aikana pääsin haastamaan itseni ja oppimaan uutta. Koen, että kasvoin myös ihmisenä. Itseluottamukseni kasvoi ja opin olemaan itselleni lempeämpi.
Tutustuin myös ihmisiin, joiden kanssa pidän yhä yhteyttä myös matkan jälkeen. Henkinen pääomani kasvoi tämän työn myötä huimasti ja en vaihtaisi kokemusta pois mistään hinnasta. 

Tykkään kuin hullu puurosta

Tällä viikolla on alkaneet sisätreenit ja valmentaminen täydellä teholla, mistä olen ihan innoissani. Tämä tarkoittaa myös sitä, että syömiset ja eväät pitää suunnitella tarkemmin. Kesällä on tullut syötyä milloin sattuu mitä sattuu, mutta kun syöksyy työpäivän jälkeen valmentamaan tai treenaamaan itse on mietittävä että ruokaa on tarpeeksi ja oikein ajoitettuna. Alkuviikosta kaupasta oli tarkoitus hakea ihan oikeaa kaurapuuroa. En ole ikinä nauttinut erityisemmin kaurapuuron syömisestä, mutta viime aikoina olen syönyt mm omena-kanelin makuista pikakaurapuuroa ja alkanut jopa pitää siitä. Puuro hyllyllä silmiin osui kuitenkin riisihiutalepuuro. Siis käytännössä riisipuuro kolmessa minuutissa! Riisipuuro on yksi lemppareita ja odotankin joulupuuroa kuin no, hullu puuroa. Harvemmin vain tulee vietettyä riisipuuron keitossa aikaa tai rehellisesti sanottuna pitkäjänteisyyteni ei ole ikinä riittänyt riisipuuron tekemiseen kotona.

Odotin hieman jännityksellä mille pikariisipuuro maistuu, mutta hyvää oli vaikkei nyt aivan jouluriisipuuron veroista. Tästä tuli mun uusi välipalasuosikki!

Kesän keikat takanapäin

Mikäli seuraat minua Instagramissa (anmarien_cfc) olet varmaankin tietoinen, että viime viikon viikonloppu tuli vietettyä Weekend-festareilla. Takana siis tanssintäyteinen viikonloppu ja mahtavat keikat. Weekendin järjestelyissä tuntuu joka vuosi olevan enemmän huonoa kuin hyvää sanottavaa, mutta silti oli liput ostettava, sillä muutamaa keikkaa ei voinut jättää näkemättä. Knife Party, Showtek ja Deadmau5 kuuluivat omaan must see listaani ja Knife Partyn keikka ylitti taas odotukset. Jaloissa tuntui sunnuntaina, että kaksi päivä oli tullut hypittyä, mutta onneksi Adidaksen luottofestarikengät pelastivat taas paljon (kuten jalat kastumiselta).

Tänä kesänä käväisin vaan kaksilla festareilla eli Summer Soundissa ja Weekendissä. Samantyyppistä musaa, mutta ihan totaalisesti erilaiset festarit. Itse kallistun enemmän Summer Soundin puolelle, sillä puitteet eli messukeskus on paikkana mukavampi ja kaikki järjestelyt toimivat loistavasti. Sisälle pääsi nopeasti eikö muutenkaan joutunut odottelemaan ja jonottelemaan missään kohtuutonta aikaa. Porukka on tullut festareille musiikin takia, joten tunnelma on mukava ja jos ei tunge ihan lavan eteen annetaan mukavasti tilaa tanssia. Weekendissä taasen tuntui puolet festareista menevän jonottaessa. Ensimmäisenä päivänä sisäänpääsyssä meni kokonaisuudessaan tunnin verran. Lisäksi festarien loputtua poistumisväylä oli noin 3 m levyinen ja voit kuvitella tungoksen kun kaikki ihmiset haluavat tunkea samasta kolosta ulos samaan aikaan. Mielessä kävi selviääkö täältä hengissä ulos ja helpotus oli suuri kun pääsi ihmismassan paineesta leveämpään kohtaan.

Innostuttiin neonvartalomaaleista

Summer Soundissa olin jäätävässä flunssassa Maltan jäljiltä, joten ne menivät omalta osaltani hieman penkin ja sunnuntai piti jättää kokonaan väliin. Hauskaa oli kuitenkin molemmilla festareilla (huolimatta mun weekend järjestelyavautumisesta) ja tanssittua tuli ainakin näiden alkuviikon päivien edestä.

Tälle viikonlopulle sain liput Cheekin stadionkeikalle lauantaille ja päätin lähteä tsekkaamaan menon siellä. En tiedä miksi, mutta keikka ei oikein kolahtanut. Mielestäni on mahtavaa, että suomalainen artisti vetää stadionin täyteen kahtena päivänä peräkkäin ja ei keikassa ollut mitään vikaa, päinvastoin. Paljon on töitä takana, sillä jokainen joka on kasisalilla käynyt tietää, että hieman erilaisesta tilasta puhutaan stadioniin verrattuna. Tulipahan käytyä ja oli ihan hauska kuulla radiosta soineita biisejä livenä. Tällä kertaa edes luottofestarikengät eivät pelastaneet jalkoja kastumiselta. Keikalta kotiin päästyäni oli siis ohjelmassa villasukat jalassa peiton alla istuskelua.

Menovinkki: Taiteiden yö 2014

Jotenkin Taiteiden Yö on mennyt multa monena vuonna hieman ohi, joten tänä vuonna päätin parantaa tapani ja jalkautua keskustaan katselemaan tarjontaa. Olenko ainut, jonka on hankala valita mihin paikkaan menisi ja löytää kaikesta tarjonnasta itseä kiinnostava aktiviteetti? Meidän porukassa ainakin Open stage on huudeltu ilmoille, joten varmaan sinne suunnataan. Myös Dominot kiinnostavat. Klo 16-18 on Eurooppasalissa sirkustyöpaja, joten jos töistä sinne ehdin voisin käydä heittelemässä keiloja.

Tässä vielä muutama linkki vinkki:
Cityn Taiteiden yön tärpit
Hesarin tärppejä

FTE:n kesäleiri

Edellinen viikko hurahti valmennushommissa ja syyskauden käynnistyksellä kun olin osan viikkoa valmentamassa Funky Team Espoon kesäleirillä. Kapusiinien treenit alkoivat myös kyseiseltä leiriltä, sillä syksyn kisat tulevat aina niin nopeasti kesän jälkeen.

 Päiväohjelmassa oli kahdet lajitreenit, toiset aamulla yleensä stuntteihin painottuen ja toiset iltapäivällä akroon painottuen. Tanssivalmentajat kävivät vierailulla leirillä ja pitivät lyhyitä cheertanssitunteja yhtenä päivänä. Menin itsekin mukaan tunnille ja tanssikärpänenhän pääsi puraisemaan ja aloin haaveilemaan showtanssin pariin paluusta ja aikuisbalettitunneista. Ekstra ohjelmana nähtiin paristuntteja ja viimeisenä leiripäivänä Sportiro oli vierailulla ja pöydän ääressä kävikin kuhina.

Leirille olivat tervetulleita myös aivan aloittelijat lajia kokeilemaan (ja jäämään koukkuun) ja ryhmät oli jaettu eri taitotasoihin, jotta jokaiselle voitiin tarjota motivoivat päivät ja sopivan tasoista turvallista treeniä. Vapaammassa ohjelmassa pääsi tutustumaan muihin leiriläisiin ja muun muassa askartelemaan kenkärusetteja sekä muuta kivaa cheeraiheista tavaraa. Leirihuuto ja tanssi sekä kokonainen ohjelma nähtiin perjantai-iltapäivällä loppushowssa.

Pidän leirillä valmentamisesta ihan erityisesti, sillä kukapa valmentaja ei haaveilisi päivistä, jotka täyttyvät pelkästään cheerleadingista. Sopivasti vielä monelle illalle oli samalla viikolla erilaista kokousta cheeriin liittyen. Kropalle teki myös hyvää liikkua päivät toimistossa istumisen sijasta.

Tänään alkavat sisätreenit sopivasti kun ilmat näyttävät huononevan ja on aika kääntää katseet pikkuhiljaa syksyn ensimmäisiä kisoja kohti.

Syksyn cheeraiheinen haaste

Olen Suomeen palattuani miettinyt mitä uutta mukavaa keksisin syksylle. Muutamia uusia harrastusideoita on pyörinyt mielessä ja yhden uuden liikuntaharrastuksen aion aloittaa mikäli saan järjestettyä alkeiskurssin niin, ettei se mene päällekkäin cheerleadingin kanssa. Koska en enää harrasta cheerleadingia joukkueessa, jossa olisi valmentaja ja salillakin käyn lähinnä yksin päätin asettaa itselleni syksyksi haasteen, joka kannustaisi tekemään jotain uutta.

Akrobatia on aina ollut osa-alueista itselleni se hankalin ja koska Keken kanssa treenataan vain kerran viikossa tehdään useimmiten stuntteja ja akro jää todella vähälle. Niinpä nykyään jo kärrynpyörän tekeminen tuntuu haastavalta. Päätin siis, että haaste tulisi olemaan akrobatia-aiheinen. 

Haaste onkin siis seuraava:

Marraskuun 15. päivä 

1. Seison käsilläni (min) 2 s ilman tukea

2. Teen siltakaadon

Haasteista ensimmäinen on mielestäni saavutettavissa ja on nyt vain toistoista kiinni. Siltakaato tulee olemaan huomattavasti haastavampi, sillä voi olla että se ei ole enää venyvyyden ja selän ongelmien takia mahdollista. Asia selvinnee viimeistään marraskuussa ja siihen asti se on treeniä!

Boat partyilya Maltalla ja Suomessa

Kielikurssin aktiviteetteihin kuuluvat myös erilaiset partyt, joista yksi suosikeistani oli boat partyt eli bileet veneellä. Veneeseen siis pakattiin kaikki erimaalaiset ryhmät Sliemasta ja ajeltiin pitkin rannikkoa. Alkumatka meni ruokaa odotellessa ja maisemia ihaillessa. Pitäisi aina muistaa ottaa eväitä mukaan, sillä 5-6 kertaa päivässä syövälle tuo välimerelle tyypillinen päivällisaika on melko myöhään. Toisaalta Maltan lämmössä lähes kaikki eväät menee pilalle todella nopeasti, joten harvemmin tuli ruokaa kanneltua mukana. Päivällisellä oli tarjolla hamppareita ja mehua, joita syötiin hämärtyvää iltaa katsellen. Todella kaunista kun pimeys laskeutui ja rannikon valot näkyivät.

Heti kun ruuat olivat edes hitusen sulaneet, oli aika suunnata jo melko täydelle tanssilattialle laivan kannelle. Rakastan tanssimista ja mikä olisikaan parempi yhdistelmä kuin ilta, pimeys, Malta, rannikon valot, laiva, mahtava porukka, hyvä musiikki ja tanssiminen. Pääsin myös opettelemaan ranskassa suosittuun biisin kuuluvan tanssin. Illan kruunasi ilotulitus, joka alkoi juuri kun olimme saapumassa takaisin Sliemaan. Mikäli suuntaat Maltalle niin Captain Morgan Cruises eli sama yhtiö, jolla seilasimme omat boat partymme myy yksittäislippuja boatparty tapahtumiin. Lue lisää tästä. Huom! Tuon myytävän risteilyn ikäraja on 17 ja laivalla näkyy olevan alkoholitarjoilu, mutta mikäli saa tarpeeksi ison porukan kasaan kannattaa kysyä tarjous mikäli vuokraa veneen itselleen. Mitään tarkempaa infoa en osaa noista boat partyista antaa sillä EF:n kanssa mentiin vähän eri konseptilla.

Suomeen palattuani olen haaveillut melkein joka päivä venereissusta täällä, mutta todennut, ettei ystäväpiirissäni kukaan taida harrastaa veneilyä. Yhtäkkiä whatsappissa kuitenkin ilmestyi kutsu synttäribileisiin veneellä, joten ilmeisesti kannattaa toivoa jotain, sillä usein toiveilla on tapana toteutua. Lauantai päivä vietettiin siis veneellä Päijännettä seilaillen ja mökkisaareen pysähtyen. Päivä oli mitä loistavin viettää grillivartaana veneen katolla synkronoidusti kääntyillen. (Tuli mieleen Sinkkuelämän jakso Twenty-Something Girls vs. Thirty-Something Women. Muistatteko kun rannalla tytöt kääntyilevät samaan tahtiin.) Ystäväni tuntien tarjolla oli myös aivan mahdottoman ihania herkkuja ja pienen ajelumatkan jälkeen ensimmäiset tarjoilut eli välipalalautanen asetettiin esille. Myöhemmin juotiin mökkisaaressa kakkukahvit kahteen kertaan ja syötiin siinä välissä. Järvellä ei myöskään pahemmin aalloista ole haittaa, joten vaikka mietin tulenko veneellä pahoinvoivaksi, ei pahoinvoinnista ollut onneksi tietoakaan.

Seuraava päivä tuli vietettyä veneitä katsellen lähtien vaatimattomasti tutkimaan 3 miljoonasta lähteviä jahteja. Kyllähän laivaan pitää mahtua 12 hengen miehistö jos sellaisen kerran elämässään ostaa ;)

Vegaanisia jäätelöreseptejä

Jäätelö on yksi suosikkiherkuistani ja kesällä on vain pakko saada jäätelöä. Jäätelö onkin ainoita muotoja, jossa maitotuote menee kurkustani alas. Valitettavasti sen myös huomaa voinnissa, etteivät maitotuotteet sovi minulle. Kohtalo oli ilmeisesti päättänyt puuttua peliin, sillä tänään törmäsin tähän reseptiin

Raw Almond Chunky Monkey Ice Cream

Tämä menee viikonloppuna kokeiluun!

Mdina – yksi lempikaupungeistani Maltalla

Maltan kolmen viikon kielikurssiin sisältyi Mdina by Night nimeä totteleva iltaretki Mdinaan. Tämä keskiaikainen kaupunki löytyy Maltan keskiosista korkealta kukkulalta ja sen muureilta on mahtavat näkymät saarelle.

Aikaisemmalla reissullani vierailin kaupungissa päivällä, jolloin kaupat olivat auki ja ihmisiä liikkeellä huomattavasti enemmän. Autoja Mdinassa ei liiku lähes ollenkaan ja paikkaa kutsutaankin ”hiljaiseksi kaupungiksi”. Pienillä ja kapeilla kujilla kuljeskelu ja rakennusten ihailu on loistava tapa viettää päivää tai ilta Mdinassa.

 Illalla kaupat olivat pääsääntöisesti kiinni ja kaupunki hiljainen. Suurin osa kaupoista tosin oli turisteille tarkoitettua kauppoja, joissa myytiin esimerkiksi lasia, joten mikäli tuliaisten ostaminen ei ole suunnitelmissa on iltavierailu kaupunkiin loistava idea. Suuntasimme ensiksi katedraalille ottamaan muutamia kuvia rakennuksesta ja sen jälkeen muurille katselemaan maisemia.

Mdinasta löytyy aivan ihastuttava kakkupaikka, jonne suosittelen ehdottomasti suuntaamaan, mikäli Maltalla oleskelet. Fontanella Tea Gardenissa istuessasi voit ihailla Maltan maisemia ja syödä samalla herkullisia kakkuja. Illalla tuuli hieman viileämmin, joten tee sopi lämmikkeeksi kakkujen kanssa. Tietenkään emme malttaneet pärjätä vain yhdellä kakkupalalla per naama vaan otettiin pöytään ylimääräinen yhdessä maisteltavaksi. Hintataso on Suomeen verrattuna edullinen. Paikalla näkyy olevan myös omat nettisivut, jossa voi käydä jo etukäteen valitsemassa sopivan kakunpalasen, niin ei tarvitse paikan päällä käyttää aikaa valitsemisen vaikeuteen. Nettisivuilla myös kerrotaan toimitusten olevan ilmaisia. Toimittaisivatkohan he kakun ilmaiseksi myös Suomeen…..