Eläinkokeetonta kosmetiikkaa kylppärissä

Freemanin tietyt tuotteet on jo pitkään kuuluneet ehdottomiin lempparituotteisiin kylppärissä. Selailin eräänä päivänä Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listaa ja ilokseni kyseiset tuotteet sattuivat löytymään vielä kyseiseltä listalta. Kyseisellä listalla olevat yritykset ovat sitoutuneet kosmetiikan standartiin, mikä tarkoittaa sitä ettei tuotteiden valmistuksessa ole missään vaiheessa käytetty eläinkokeita tietyn päivän jälkeen. Kovin tunnettuja merkkejä listalta ei löydy, sillä kriteerit ovat tiukat. Vaikka osa kosmetiikkayrityksistä ei testaa itse kosmetiikkaa eläimillä voi ainesosat olla testattu eläinkokein. Freemanin tuotteina minulla on tällä hetkellä puhdistava kasvonaamia, vartalon- ja kasvojenkuorinta.

Oikealla kuvassa:
Freeman Detoxifying Mask Chocolate & Strawberry Kasvonaamio 150ml
Syväpuhdistava naamio, joka kosteuttaa ihoa ja pienentää ihohuokosia. Itselläni on kuiva sekaiho, joten käytän naamiota enimmäkseen t-alueella. Omalle kuivalle iholleni naamio ei riitä kosteuttamaan, joten naamion jälkeen pitää laittaa kunnolla rasvaa, jottei ihoa ala kiristämään. Naamio puhdistaa tehokkaasti ja itselläni saattaa epäpuhtauksia pukata naamion laittamisesta seuraavana päivänä, joten naamion käytön ajankohta kannattaa ajoittaa niin, ettei juuri ole lähdössä vaikka juhlimaan. Mahtavaa kuitenkin huomata, että tuote on oikeasti tehokas. Ehdotonta plussaa on ihana suklaan tuoksu, joka varmistaa todellisen hemmotteluhetken. Tällä hetkellä tämä tuote on yksi kylppärini lemppareista.

Keskellä:
Freeman Facial Creamy Scrub Apricot Rakeinen kuorintavoide 150ml
Uusin ostos Freemanin tuotteista on kasvojenkuorintavoide. Kovin montaa kertaa en tätä ole vielä ehtinyt käyttämään, mutta tuoksuun olen jo koukuttunut. Voidemainen koostumus tuntuu hyvältä iholla, eikä kuivaa liikaa. Kaikkiin herkimiin ihon kohtiin, kuten nenänpieliin en itse uskalla kuorintavoidetta laittaa, jottei herkkä iho ärsyynny.

Vasemmalla:
Freeman Sugar Body Scrub Pomegranate Kuorintasokeri vartalolle 150ml
Vartalonkuorintana käytän Freemanin kuorintasokeria. Plussaa lähtee taas pullosta ja tuoksusta, kuten muissakin tuotteissa. Käytän tätä kerran viikossa tai välillä useamminkin. Useiden muiden vartalokuorintojen kanssa tuntuu, että aine on liian kovaa ja tuntuu epämukavalta. Tässä tuotteessa ongelmaa ei kuitenkaan ole vaan kuorinta tuntuu miellyttävältä, mutta toimivalta.

Hinta-laatusuhde on myös erittäin hyvin kohdallaan, sillä tuotteet ovat suht edullisia. Omani olen ostanut Sokokselta, mutta tietääkseni Freemania myy myös mm. Anttilat ja citymarketit ja vastaavat paikat. Suklaa-mansikka kasvonaamiota ei toistaiseksi parin vuoden sisään ole onnistunut vielä mikään muu tuote voittamaan.

Lahden kaupunginteatteri: Elling

Viime viikolla kävin pitkästä aikaa teatterissa, mutta kisakiireiden takia jäi blogin puolelle kirjoittelematta esityksestä. Lahden kaupunginteatterissa tuli Lahdessa asuessa vierailtua useamminkin ja ehdottomasti lempinäytelmieni kyseisessä paikassa ovat olleet Beatles, Leila ja Daniel sekä Rikos ja rangaistus. En ollut tutustunut nyt tarjontaan, mutta kun tilaisuus avautui kävin nettisivuilla katsomassa mitä on ohjelmistossa ja päädyin katsomaan Ellingin. Teatterissa tulee nykyään käytyä ihan liian harvoin. Pidän siitä, että Suomessa teatteriin on tapana laittaa vähän parempaa päälle, joten iltaan saa valmistautua ja se eroaa vähän normaalista arki-illasta. Mielestäni tämä tuo tunnelmaa ja toki teatteriin voi myös halutessaan tulla ihan perus farkkulinjalla. Teatterissa käyminen on myös kokonaisvaltainen kokemus eikä esityksestä välttämättä tarvitse pitää, mutta toivottavaa olisi, että se herättäisi jotain ajatuksia.

Elling kertoo kahdesta laitoshoidossa tutustuneesta mielenterveysongelmallisesta miehestä, jotka laitoshoidon jälkeen muuttavat kämppiksiksi ja yrittävät sopeutua normaaliin elämään. En aluksi ollut vakuuttunut siitä, että tarina olisi mielestäni kovin mielenkiintoinen, sillä aluksi jotkin jutut tuntuivat liian pakolla väännetyiltä ja hauskuus alleviivatulta. Yksinkertainen, mutta toimiva lavastus sen sijaan miellytti heti ensimetreiltä. Alkulämpeämisen jälkeen esitys kuitenkin lähti käyntiin ja aloin itsekin lämmetä hieman naureskelemaan ja syvennyin tarinaan. Vaikka huumoria esityksestä löytyikin jätti esitys kuitenkin paljon mietittävää siitä, miten hankalaa voi "normaalielämä" olla. Ellingistä jäi kuitenkin positiivinen olo vaikka käsiteltävänä olikin vaikeita aiheita. Kuvaava sana esitykselle on sympaattinen: vaikka naureskeltiinkin myös käytökselle ei henkilöihin suhtautunut säälivästi ja alentuvasti.

Mieleeni jäi erityisesti se miten vaikeaa on tasapainotella normaalin elämän ja sairauden kanssa. Uusiin ihmisiin tutustuessa joutuu miettimään milloin ongelmistaan kertoo vai pitäisikö sittenkin jättää kertomatta. Ellingissä tuotiin myös hienovaraisesti esille se miten mielenterveysongelmat voivat koskettaa ketä tahansa ja erilaiset tilanteet voivat ajaa mielenterveyden järkkymään vaikka vain väliaikaisesti, mutta se voi tapahtua kenelle vain. 

Ellingistä jäi hyvä mieli vaikka aihe ei niin mukava ollutkaan. Koen, että esitys on omiaan myös osaltaan poistamaan ennakkoluuloja mielenterveysongelmista ja herättää keskustelua ja ajattelemisen aihetta. Mikäli Lahden seudulla liikut ja on aikaa teatterille voi esityksen käydä vilkaisemassa.

 

Super cheer 2013

Kiireinen viikko ja lauantaiset Super cheer kisat takana. Kisapäivä oli superkiireinen, sillä kisasin itse Keken kanssa ja valmennettavani FTE Kapusiinit kisasivat minien sarjassa. Päivän ohjelma olikin oma lämppä, oma kenraali, minien lämppä, minien kenraali, ruoka, oma lämppä, oma suoritus, minien lämppä, minien suoritus, 30 min tauko ja palkintojenjako. Paljon ei ehtinyt siis istuskella ja ihmettelen, että yleensä ehdin missään vaiheessa laittaa omat hiukset tai meikkiä naamaan. Päivä oli kuitenkin aivan mahtava niinkuin kisapäivät yleensäkin ovat.

Keken kanssa lähdettiin kisoihin taas kekemäisellä rennolla fiiliksellä, tarkoituksena mennä näyttämään, että vanhatkin vielä jaksavat (sovittiin kyllä ettei juosta matolle liian kovaa, jotta jaksaa tehdä itse ohjelman) ja pystyvät tekemään hienoja juttuja. Tavoitteena olikin taas kerran päästä kisamatolle pitämään hauskaa ja saamaan "vastinetta rahoille". Facebook sivuilla  ollaankin jo kiitelty muita siitä, että mahdollistitte meille taas tämän kokemuksen. Pukuja ja huiskia saatiin lainaan eri seuroilta ja rusetit kaiveltiin laatikoiden pohjalta, jotta jokainen sai edustaa haluamassaan värissä.

Keken kisasuoritus löytyy täältä

En katsonut meidän sarjamme muita esityksiä enkä muutenkaan ollut etukäteen perehtynyt samassa sarjassa kisaaviin joukkueisiin, joten miten sijoitusodotuksia ei ollut. Ensimmäinen sija sarjassa olikin siis yllätys.

Kisasimme taas FTE:n alaisuudessa kun emme ole Kekelle omaa seuraa perustaneet, joten kaikilla kesti pieni hetki tajuta, että se oli Keke, joka voitti. "Funky teamille voitto.... hmmmm mitä eiku se olikin me!!!" Sitten vaan ylös ja hakemaan palkinto. 

Nyt kaikilla entisillä (ja miksei tulevillakin) cheerleadereilla on loistava mahdollisuus lähteä mukaan, joten lopeta se epäröinti ja tule seuraaviin treeneihin. Usean vuoden tauko ei haittaa mitään. Kuten huomasimme vielä lähtee entisiltä huipuilta volttiheitot ja kolmikerroksiset kevyesti. Hienoa voitossa oli se, että monien vuosien kisakokemus näkyy varmuutena, siisteytenä ja esiintymisenä. Vanhat taidot saattavat olla hieman ruosteessa, mutta tulevat lopulta sieltä selkärangasta.

Muutama kuva oli tietysti otettava pokaalin kanssa ;)

Super cheereihin huipentui myös Kapusiinien syksy. Tavoitteet täyttyivät myös minijoukkueella ja valmentajat olivat erittäin ylpeitä joukkueesta. Yhtään tiputuksia ei joukkueella tullut vaan saimme näytettyä kaikki harjoitellut jutut. Stuntteja oli vaikeutettu Syysmyrskystä ja tytöt olivat omaksuneet paljon uutta lyhyessä aikataulussa. Sijoituksemme Kapujen kanssa oli 22. En nähnyt minisarjasta kenenkään muiden esityksiä, mutta tiedossa oli jo etukäteen, että taso tulee olemaan todella kova. Joukkue on harjoitellut nykyisellä kokoonpanollaan vasta loppukesästä eli montaakaan kuukautta yhteistä harjoittelua ei ole vielä takana. Maanantaina jatkuvat Kapujen treenit ja tytöt olivat jo lauantai-iltana hyvällä tsempillä innoissaan odottamassa, että pääsevät opettelemaan uusia juttuja kun aikaa ei mene kisaohjelman harjoitteluun. Vaikka ohjelman hiominen on mielenkiintoista on valmentajanakin hauska päästä tekemään jotain ihan muuta tyttöjen kanssa ja treenailemaan uusia juttuja. Huomista odotellen.

 Kuva: Marjo Stoor

Vierailemassa eläinsuojeluyhdistyksellä

Kävin tänään pitkästä aikaa vierailemassa löytöeläintalolla ystävän kanssa, joka harkitsee kissan ottamista. Olen nuorempana ollut tekemässä TET-harjoittelun Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksellä juurikin löytöeläintalolla. Päivät menivät siivotessa paikkoja ja iltapäivät pitäen eläimille seuraa. Surullista on, että eläimiä ilman kotia on melko paljon vaikka työtä tämän estämiseksi on tehty pitkään. Hienoa sen sijaan on, että meillä on suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin rahoitettu ja toimiva paikka, jossa eläimistä pidetään hyvää huolta asiallisissa tiloissa. 

Yllä olevasta videosta on kohistu paljon sosiaalisessa mediassa ja mielestäni se sopii hyvin tähän aiheeseen vaikka mainosvideo onkin. Joulun lähestyessä voisikin miettiä olisiko mahdollista tehdä jokin pieni teko eläinsuojeluyhdistysten hyväksi. Kannattaa vierailla oman eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla, josta saa hieman lisäinfoa siitä miten voisit parhaiten auttaa. Paras lahja on tietysti tarjota eläimelle oma koti, mutta tätä vaihtoehtoa kannattaa punnita tarkkaan eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Mahdollista on lahjoittaa myös tavaraa ja esimerkiksi ihan perusjuttuja kuten jätesäkkejä ja kissanruokaa, joita tarvitaan lahjoituksina ainakin Phesyllä.

P.s. Kai on ihan ok jo nyt alkaa fiilistellä joulua <3

Kiva keskiviikko

Keskiviikot on jo pitkään ollut viikon lempipäiväni ja ajattelinkin jakaa teillekin salaisuudet miten olen onnistunut kääntämään tämän yleensä toisiksi ei pidetyimmän päivän lempparikseni. Mun viikon piristysruiske on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan Aku Ankan tipahtaminen postiluukusta. En muuten lue kovinkaan paljon sarjakuvia, mutta Aku Ankkaa olen lukenut jo ennen kuin osasin lukea. Toinen asia mikä tekee keskiviikosta juuri niin mahtavan on Keke treenit. Treenit kun ovat vaan kerran viikossa alkaa viikon aikana odottaa ihan järjettömästi, että pääsee stunttailemaan ja näkemään joukkuekavereita. Mikäli kaipaat pientä piristystä päivään suosittelen katsomaan tämän videon. Mukavaa keskiviikkoa kaikille

Lihaton lokakuu - loppupohdintaa

Marraskuuta on mennyt jo muutama päivä ja lihaton lokakuu haaste on ohi. Aika siis miettiä mitä jäi käteen. Kuukauden aikana omana tavoitteenani oli siis olla syömättä lihaa, maitotuotteita ja kananmunaa sen sijaan käytin. Aikaisemmin en ole juurikaan käyttänyt maitotuotteita kovinkaan paljon ruokavaliossani ja lihattomuus lisäsi huomattavasti maitotuotteiden osuutta kuten esimerkiksi juustojen käyttöä.
Koko kuukausi sujui yllättävän hyvin ja samalla tuli tehtyä uusia ruokalöytöjä. Söin kuukauden aikana kolme kertaa lihaa, sillä olin päättänyt, että esimerkiksi vierailuilla syön sitä mitä tarjotaan. Yksi kerta oli myös vahinko kun take awaysta ottaessani tilasin kasvisvaihtoehdon, mutta sainkin lihallisen :/ Huomasin tämän vasta bussissa, joten nälkäisenä treeneihin mennessä oli pakko vetäistä naamaan se mitä oli tarjolla.

Valmisruoka tarjonnasta ehdottomat suosikit olivat Findusin vegetarian couscous, soija-pyttipannu ja pakkasesta löytyvät rasiat, joiden nimeä en nyt muista. Noissa rasioissa on suurimmassa osassa kanaa, mutta yksi kasvisvaihtoehto löytyy, joka oli supernamia. Itse tehdyistä ruuista kikhernepihvit pääsivät suosikkilistalle ja pastan kanssa tuli vedettyä papu-tomaatimurska-vihanneskastiketta.

Kuukauden aikana yllätti miten vähän hyviä kasvisruokavaihtoehtoja esimerkiksi ravintolat tarjosivat. Usein vaihtoehtona lihalle oli kasvispihvi (kuinka moni oikeasti tykkää kasvispihveistä) tai muuta yhtä mielikuviteksetonta. Toivottavasti tähän tulee jatkossa muutosta.

Aion jatkossakin pitää yhä yhtä kasviruokapäivää viikossa, sillä koen, että tällä tavalla on paras opetella pikkuhiljaa siihen mitä pitää syödä ja maistella uusia ruokia. Kuukauden kokeilu nimittäin osoitti, että yhtäkkinen melko totaalinen ruokavalion muutos on aika haastavaa tehdä nopeasti vaan helpompaa on rauhallisesti tutkia vaihtoehtoja. Suunnitelmissa onkin siis jatkaa yhdellä päivällä viikossa ja jatkossa ottaa viikkoon kaksi kasvisruokapäivää. En poissulje myöskään vaihtoehtoa, jossa siirtyisin lopulta lihattomaan ruokavalioon kokonaan.