Nora ja Alicia kirjaa lukiessa voi
tuntea Kuuban trooppisten tuulten pyyhkivän ihoa ja varpaiden
kastuvan turkoosissa meressä. Suru, tuska ja kuolema ovat kirjassa
vahvasti läsnä, mutta sävyltään kirja ei ole synkkä vaan
enemmänkin toiveikas ja ymmärtäväinen. Historian mullistavat
tapahtumat näyttäytyvät yksittäisten kokijoiden silmin.
Vallankumous ja politikointi on sekavaa ja kansalaisten täytyy
selviytyä jokaisesta päivästä riipumatta siitä, kuka maata
johtaa.
Noran ja Alician vahva side vie tarinaa
eteenpäin, vaikka Alicia jää Kuubaan ja Nora pakenee perheensä
kanssa Yhdysvaltoihin. Kummankaan elämä ei ole helppoa, vaikka
ongelmat ovat kovin erilaisia.
Kirjan lukeminen on paikoitellen
hengästyttävää, sillä mielivaltaisuuden takia kuka tahansa
voidaan pidättää ja teloittaa, minkä takia kirjan seuraavan sivun
kääntäminen huolettaa. Vaikka historian tapahtumat ovat vahvasti
mukana juonessa kertoo tarina kuitenkin ihmisistä. Sorto, epätoivo
ja vapaudenkaipuu muuttavat ihmistä. Lukija päätyy miettimään,
millaisia valintoja tekisi tilanteessa, jossa ruokaa ei ole ja
läheiset ovat kuolleita, vankilassa tai ulkomailla.
Länsimaalaiselle, jolle vapaus,
demokratia ja tasa-arvo ovat itsestäänselvyyksiä on kirja hyvä
herätys siihen, millaista on elää täysin erilaisessa
todellisuudessa. Nora ja Alicia on lukukokemus, joka saa pohtimaan
syvällisiä, mutta joka on myös lämmin kuin Kuuban trooppinen ilma
ja josta paistaa läpi toivo kirkkaan auringon lailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti