tiistai 28. huhtikuuta 2015

Lajikokeilu: Boulderointia ja seinäkiipeilyä Salmisaaressa

Viime viikolla ennen flunssan kouriin joutumista pääsin vihdoin kokeilemaan boulderointia ja seinäkiipeilyä Salmisaaren kiipeilyareenalla kun saimme viimein aikataulut sovitettua yhteen kiipeilyä harrastavan kaverini kanssa. Henkilökohtaisesta valmentajasta ensimmäisellä kokeilukerralla oli suuri hyöty, sillä seinällä roikkuessa on haastavaa hahmottaa miten päästä eteenpäin ja myös tekniikkavinkit olivat hyödyksi, vaikkei niitä heti pystynytkään omaksumaan.


Salmisaareen päästessäni kohtasin kriisin -  olin unohtanut ottaa ponnarin mukaan... En osaa harrastaa mitään liikuntaa hiukset auki, mutten viitsinyt kotiinkaan lähteä, joten päätin pärjätä ja eipä sitä kiipeillessä ehtinyt pahemmin hiuksia miettiä. Heti aluksi sain myös kokea koko kiipeilyreissun pelottavimman hetken: portaiden kiipeämisen boulderointipaikalle. En erityisesti pelkää korkeita paikkoja, mutta inhoan korkeita paikkoja, josta joudut katsomaan alas ja näät tason läpi maahan asti. Portaat olivat siis sellaiset kapeat kierreportaat ritilöillä, joten jokaisella askeleella sai katsoa miten maa kaikkosi kauemmaksi jalkojen alta. Portaiden jälkeen kiipeily tuntui erittäin turvalliselta vaihtoehdolta. (Onneksi poispäin pääsi eri kautta)

Aloitimme treenin lämmittelyn jälkeen boulderointireiteistä. Aluksi harjoittelimme perusasioita, kuten sen, että edetään omalla värillä ja miten kiipeäminen aloitetaan, sekä turvallisen alastulon. Kiivetessä pitäisi tehdä töitä jaloilla, mutta kyllä se näin aluksi oli enemmän käsillä roikkumista. Kuten kuvasta näkyy oma kiipeämistyyli ei vielä ihan hämähäkkimiehen etenemiseltä näyttänyt...

Pieni pumppi kiipeilyn jälkeen
Jatkoimme boulderoinnin jälkeen harjoittelemaan itsevarmistavalla seinällä ja vielä viimeisillä voimilla kaverini varmistaen. Voimat alkoivat olla jo tässä vaiheessa melko loppu, joten hauskin vaihe oli itseasiassa alastulo köyden varassa. Boulderoinnin patjalle hyppäämisen jälkeen köyden avulla alastulo tuntui melko turvallliselta. Kaverin varmistaessa pystyi myös pitämään pieniä hengähdys- ja miettimistaukoja.


Kiipeily oli haastavaa myös henkisesti, sillä usein eteenpäin pääseminen oli enemmän kiinni korvien välistä kuin fyysisistä tekijöistä. Eräskin boulderointirata piti kiivetä kolme kertaa kunnes viimeisellä kerralla uskalsin kiivetä loppuun asti tehden viimeisen vaihdon "kunnolla". Aloittelijalle kurssista tai valmentajasta on varmasti hyötyä, sillä oikean tekniikan oppiminen heti alussa kantaa pitkälle ja treenaaminen on hauskempaa. 

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

FCE2015 - junnujen kisakauden avaustapahtuma

Viime lauantaina molemmat Espoon junnujoukkueet pääsivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa kisamatolle yleisön eteen FCE2015 kisatapahtumassa. Idea omasta kisatapahtumasta lähti jo viime vuoden puolelta, vaikka varsinainen toteutus sijoittuikin tämän vuoden puolelle. Halusimme järjestää mukavan, alkeisjoukkueille suunnatun kisatapahtuman, jossa urheilijoiden olisi mahdollisuus saada kisakokemusta. Espoon juniorijoukkueista kilpailivat Siamangit ja Langurit esiintyivät ensimmäistä kertaa uusissa puvuissaan.


Siamangit ovat Espoon kerran viikossa harjoitteleva alkeisjuniorijoukkue. Päätimme joukkueen kanssa yhdessä lähteä kilpailemaan tapahtumaan saamaan kisakokemusta vaikka valmentajan hieman treenien vähyys hirvittikin. Mahtavasti saatiin kuitenkin puristettua kokoon siisti ohjelma niiden treenien voimilla, mitä ehditiin ennen kilpailua pitää. Nyt kauden viimeiset treenit keskitytään opettelemaan uusia taitoja.

Bonuksena kisoissa oli esiintymässä Gorillat, joiden ohjelma oli varmasti monelle uudelle cheepparille päivän kohokohta. Itsekään en ollut vielä ehtinyt MM-ohjelmaa nähdä, joten olin myös superinnoissani ja kylmät väreethän siinä tuli katsellessa.

Kiitos vielä kerran kaikille tapahtuman vapaaehtoisille ja kisaajille huippupäivästä. Tässä vielä fiiliksiä kisatapahtumasta.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Lajikokeilu: AirYoga Esport Bristolissa

Esport Bristol avasi hetki sitten ovensa aivan Helsingin keskustaan ja kävin tällä viikolla tutustumassa ryhmäliikuntatarjonnasta AirYogaan. AirYogassa käytetään katosta riippuvaa "silkkiä" apuna tehtävissä liikkeissä.


Pidin tunnista kovasti ja silkistä oli paljon hyötyä haastavien liikkeiden tekemisessä, sillä vartaloa sai tuettua kätevästi ja keskittymisen pystyi laittamaan esimerkiksi lonkan avaamiseen. Liikkeet myös harjoittivat keskivartalon lihaksia ja tekivät hyvää myös selälle. Tunnin loppupuolella päästiin myös roikkumaan silkistä, mitä olin koko tunnin odottanut. Pääalaspäin lepakon roikkumista muistuttavassa asennossa oli sekä hauskaa, että hyödyllistä, sillä selkä sai venyä rennosti. Koko tunnin ehdoton kohokohta oli kuitenkin loppurentoutus, jossa mentiin makaamaan kokonaan silkin sisään. En voi ajatella mitään muuta parempaa rentoutuskeinoa! Aloin himoitsemaan omaa silkkiä kotiin, jotta voisin joka päivä leikkiä koteloitunutta toukkaa ja pitää päivän meditaatiohetken silkin sisässä.

Tunti oli fiilikseltään hieman erilainen mihin olen yleensä joogassa tottunut ja jollain tavalla hieman "kuntosalimainen". Ohjaaja näytti liikkeet ja tekniikat, sekä vastaili kysymyksiin, mutta ei esim käynyt korjailemassa asentoja. Yhteistä aloitusta tai lopetusta mihin olen joogatessa tottunut ei myöskään tunnilla ollut. Tunnille on ryhmäliikuntatunneilla kävijän myös näistä syistä helppo tulla. Mikäli Bristolissa käyt suosittelen lisäämään tämän tunnin viikko-ohjelmaasi.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Feta-kasvispihvit, joista tykkää koko porukka

Pääsiäisenä tuli kokeiltua muutamia uusia reseptejä ja kasvisruokavaihtoehtoja. Kasvispihvit ei ole kuulunut ikinä omalle suosikkilistalle (en muuten tunne kovinkaan montaa kasvissyöjää, jotka söisi kasvispihvejä...), mutta näitä feta-kasvispihvejä veteli hyvällä ruokahalulla  koko porukka. Tämä versio käy myös gluteenittomille, joille käy kaura. Lihaton, ei vegaani.


Ainekset


1 kesäkurpitsa
2 porkkanaa
1 punasipuli
1 purkki fetaa
1 dl kauraleseitä
4 kananmunaa
0,5 dl esim tattarijauhoja
mustapippuria
suolaa

Soijajugurttia ja dippiä kastikkeeksi

Valmistus


1. Raasta kesäkurpitsa (tai murskaa jollain) ja heitä ylimääräinen neste pois. 
2. Paloittele/murskaa/pilko muut kasvisjutut ja lisää feta.
3. Lisää jauhot, kaura ja munat. Sekoita.
4. Muotoile sellaisiksi kun haluat ja laita uuniin tai paista pannulla.

Tarjoiluehdotus:

Toimii erityisen hyvin esim perunamuussin ja dipin/kylmäkastikkeen kera.