Viimeiset kolme päivää meni sitten Summer Sound festareilla ja flunssakin hellitti sopivasti viikonloppuna. Torstaina kohdalle tosin osui pieni onnettomuus kun kolautin varpaan melko kovasti arkkuun ja se ilmeisesti murtui. Hetken jo vähän huoletti mitä tulee tanssimisesta festareilla, mutta jalka teipattiin sen verran tehokkaasti, että hyvin sujui kolme päivää.
Festareilla aloin miettimään paljon puhutun positiivisuuden vaikutusta terveyteen ja elämänlaatuun. Tanssiminen ja kirjoittaminen ovat molemmat asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi ja molempia tehdessäni pääsen niin kutsuttuun flow-tilaan. Keskityn vain hetkeen ja mieli on rauhoittunut. Festareilla tanssiessa tuntui, että kyseinen tila oli päällä monta tuntia ja ajantaju katosi tanssiessa. Flow-tilalla on yhteys myös psyykkiseen valmentautumiseen, sillä yleensä urheilusuorituksessa haetaan tätä tilaa. Musiikki on myös yksi keino päästä flow:hun ja tarkoituksena olisi kokeilla pystynkö tiettyjä samoja biisejä kuuntelemalla pääsemään nopeasti samaan tilaan. Ainakin muutama Otto Knowsin biisi näytti toimivan tänäänkin ihan mukavasti herätysmusiikkina.
Positiivisen ajattelun on joidenkin tutkimusten mukaan todettu vähentävän riskiä sairastau sydänsairauksiin ja joskus käteeni osui myös kirja, jonka kirjoittaja oli sairas ja kokeili hoitona (muun hoidon lisäksi) vain sellaisten asioiden tekemistä, joista piti. Kirjassa henkilö saattoi katsoa päivän lempi elokuviaan ja lukea kirjoja, jotka saivat hyvälle mielelle. Hän itse koki, että mukavien asioiden tekemisellä oli suuri vaikutus paranemiseen ja sen nopeuteen. Valitettavasti en muista kirjan nimeä, enkä kovin tarkkaan oliko kyse vain kirjoittajan kokemuksista vai tutkittiinko vaikutuksia jotenkin tieteellisesti. Meidän ei tietenkään ole mahdollista tehdä vain asioita, joista pidämme tai ovat mukavia, mutta kaiken näytön valossa tälläisiä asioita tulisi tehdä niin useasti kuin mahdollista. Omasta määräyksestäni itselleni joka päivälle on aikataulutettava vähintään 15 minuttia jonkin sellaisen asian tekemistä, jota rakastaa. Suosittelen samaa myös kaikille muille.
Festareilla aloin miettimään paljon puhutun positiivisuuden vaikutusta terveyteen ja elämänlaatuun. Tanssiminen ja kirjoittaminen ovat molemmat asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi ja molempia tehdessäni pääsen niin kutsuttuun flow-tilaan. Keskityn vain hetkeen ja mieli on rauhoittunut. Festareilla tanssiessa tuntui, että kyseinen tila oli päällä monta tuntia ja ajantaju katosi tanssiessa. Flow-tilalla on yhteys myös psyykkiseen valmentautumiseen, sillä yleensä urheilusuorituksessa haetaan tätä tilaa. Musiikki on myös yksi keino päästä flow:hun ja tarkoituksena olisi kokeilla pystynkö tiettyjä samoja biisejä kuuntelemalla pääsemään nopeasti samaan tilaan. Ainakin muutama Otto Knowsin biisi näytti toimivan tänäänkin ihan mukavasti herätysmusiikkina.
Positiivisen ajattelun on joidenkin tutkimusten mukaan todettu vähentävän riskiä sairastau sydänsairauksiin ja joskus käteeni osui myös kirja, jonka kirjoittaja oli sairas ja kokeili hoitona (muun hoidon lisäksi) vain sellaisten asioiden tekemistä, joista piti. Kirjassa henkilö saattoi katsoa päivän lempi elokuviaan ja lukea kirjoja, jotka saivat hyvälle mielelle. Hän itse koki, että mukavien asioiden tekemisellä oli suuri vaikutus paranemiseen ja sen nopeuteen. Valitettavasti en muista kirjan nimeä, enkä kovin tarkkaan oliko kyse vain kirjoittajan kokemuksista vai tutkittiinko vaikutuksia jotenkin tieteellisesti. Meidän ei tietenkään ole mahdollista tehdä vain asioita, joista pidämme tai ovat mukavia, mutta kaiken näytön valossa tälläisiä asioita tulisi tehdä niin useasti kuin mahdollista. Omasta määräyksestäni itselleni joka päivälle on aikataulutettava vähintään 15 minuttia jonkin sellaisen asian tekemistä, jota rakastaa. Suosittelen samaa myös kaikille muille.
Otto knows!
Käväisin ostamassa Cybershopista rannekorun
Lopuksi vielä vähän biisifiilistelyjä teille. Näillä lähtee huominen salitreeni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti