Tänään lajikokeilut jatkuivat telinevoimistelun parissa, joka on tuttu laji kouluajoilta, mutta jota ei ole tullut ainakaan 6 vuoteen kokeiltua. Akroa on tullut treenattua cheerin parissa, mutta se on ollut aina itselleni se vaikein osa-alue. Akrobatia valmennus on kehittynyt viime vuosina Suomessa todella paljon cheerin osalta, sillä itse aloittaessani flikkiä harjoiteltiin lähinnä "tekemällä" eli kahden avun kanssa hypättiin menemään. Selkäongelmien takia tuli pidettyä taukoa cheerin parista ja nyt on tullut pidettyä taukoa myös akrobatian parista vaikka käsilläseisontoja ja kehonhallintaa olen pyrkinyt treenailemaan. Vähän siis jännitti miten telinevoikka lähtee sujumaan ja mitä siellä pystyy tekemään.
Ohjattu tunti, jolle ei ollut mitään tasovaatimuksia pidettiin Liikuntamyllyssä. Tunti alkoi lämmitelyllä kanveesilla ja pian siirryttiin jo omasta mielestänikin haastaviin akrolämppiin eli esimerkiksi tekemään käsilläkävelyä. Cheervalmennukseen tottuneena kesti hetki tottua taas voimisteluvalmennukseen, jossa tekeminen on melko itsenäistä eli kerrotaan vaan mitä tehdään. Ilmeisesti tosin muut olivat jo tammikuusta asti mahdollisesti olleet mukana, joten liikkeitä ei varmaankaan ollut tarpeen käydä niin tarkasti läpi.
Lämmittelyjen jälkeen oli eri pisteitä, joilla sai treenailla. Itse keskityin flikkitreeniin ja kiepin harjoitteluun. Uusia juttuja kokeillessa kyllä huomaa miten kroppa ei ole tottunut johonkin liikkeeseen. Yhtään onnistunutta kieppiä ei vielä tullut, mutta pikkuhiljaa kädet, lantio ja jalat alkoi toimia yhteistyössä ja alkoi tuntua, että liikerata voisi lisätreenillä sieltä löytyä.
Epäröin hieman miten pystyisin selän kanssa tekemään flikkiharjotteita, mutta pyöryläpatjan avulla ei tuntunut ollenkaan pahalta. Tein ensin muutamia siltakaatoylimenoja ja sitten oli tarkoitus tehdä flikkiponnistus ja flikki vaiheittain. Viime flikkikerrasta oli useiden vuosien tauko, joten tuli hieman ensimmäisellä kerralla ponnistettua vähän turhan voimakkaasti, jolloin hyppäsin patjan "yli" ja heitin flikin vähän kyynerpäiden kautta polvilleni. Tulipa siis tehtyä vahinkoflikki monien vuosien jälkeen. Videolla sitten vähän rauhallisempaa treeniä vähän pienemmällä ponnistuksella. Treeneistä jäi kyllä tosi kova into tehdä lisää, sillä vaikka harjoitteet sujuivat hyvin en uskaltanut lähteä vielä alamäessä tai kanveesilla tekemään ilman pyörylää edes avulla. Hieman jäi siis kuumottelemaan, että pääsisi jatkamaan treeniä.
Flikkiä pitkästä aikaa itse treenatessa tuli todistettua myös se, miten parhaiten oppii opettamalla muita. Flikit on ollut usealla valmennettavalla treenin alla ja erilaisia harjoitteita on tullut itse neuvottua ja näytettyä. Teoriassa asian osaamisesta ja harjoitteiden hallitsemisesta ei siis ole kovinkaan pitkä matka itse suoritukseen. Toki vielä flikkiin on pitkä matka, mutta mahdoton ajatus flikin oppiminen vielä näin eläkepäivillä ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti