Kevätkausi huipentui eilen May Madness kisoihin Keken ja Langujen kanssa. Mahtava päivä takana ihanien ihmisten seurassa. Vaikka kisapäivän jälkeen onkin aina aivan loppu tuntuu, että aivot jäävät sellaisiin cheermoodiin, ettei unta meinaa millään saada. Valmentajan katse onkin pikkuhiljaa kääntynyt jo kohti syksyä ja Super Cheer-kisojen ohjelmaa. Pientä fiilistelyä nyt kuitenkin vielä eiliseltä ja kisojen purkua.
Päivä oli todella kiireinen ja yhtään cheerpuolen ohjelmaa en ehtinyt nähdä, sillä olin joko Keken kanssa lämppäämässä, kenraaleissa tai kisaamassa tai valmentaja-roolissa Langursien kanssa samojen aktiviteettien parissa.
Teimme Keken kanssa kenraalissa ensimmäistä kertaa koko ohjelman niin, että kaikki olivat paikalla. Kekessä treenailu pitää ottaa ymmärtäväisellä ja rennolla asenteella, sillä aikuisten ihmisten on välillä vaikea saada sovitettua menojaan niin, että kaikki pääsisivät joka kerta paikalle. Markkeerauskierroksia ja eri kokoonpanoilla ohjelmaa on kuitenkin tehty joka treeneissä, joten ohjelma oli kaikilla hallussa. Vaikka kisoja on takana eri lajeisssa monta olen silti ihminen joka jännittää juuri ennen matolle menoa aivan älyttömästi ja on pakko pitää suu kiinni, kun tuntuu että oksennus nousee kurkkuun. Siinä vaiheessa aina miettii, miten aikoo tässä olotilassa suoriutua mistään liikunnallisesta suorituksesta, mutta olo menee onneksi ohi heti kun pääsee matolle ja mahtava rauhallinen tsemppifiilis valtaa. Kisoja on takana sen verran monet, että tiedän olevani jännittäjä ja annan siihen itselleni luvan mikä yleensä parantaa oloa.
Päivä oli todella kiireinen ja yhtään cheerpuolen ohjelmaa en ehtinyt nähdä, sillä olin joko Keken kanssa lämppäämässä, kenraaleissa tai kisaamassa tai valmentaja-roolissa Langursien kanssa samojen aktiviteettien parissa.
Teimme Keken kanssa kenraalissa ensimmäistä kertaa koko ohjelman niin, että kaikki olivat paikalla. Kekessä treenailu pitää ottaa ymmärtäväisellä ja rennolla asenteella, sillä aikuisten ihmisten on välillä vaikea saada sovitettua menojaan niin, että kaikki pääsisivät joka kerta paikalle. Markkeerauskierroksia ja eri kokoonpanoilla ohjelmaa on kuitenkin tehty joka treeneissä, joten ohjelma oli kaikilla hallussa. Vaikka kisoja on takana eri lajeisssa monta olen silti ihminen joka jännittää juuri ennen matolle menoa aivan älyttömästi ja on pakko pitää suu kiinni, kun tuntuu että oksennus nousee kurkkuun. Siinä vaiheessa aina miettii, miten aikoo tässä olotilassa suoriutua mistään liikunnallisesta suorituksesta, mutta olo menee onneksi ohi heti kun pääsee matolle ja mahtava rauhallinen tsemppifiilis valtaa. Kisoja on takana sen verran monet, että tiedän olevani jännittäjä ja annan siihen itselleni luvan mikä yleensä parantaa oloa.
Keken ohjelma sujui mallikkaasti vaikka toisen pyrstipuolen alastulo hieman harmittikin, sillä treeneissä ei ollut ikinä sen kanssa ollut ongelmaa. Hyvää fiilistä ja tsemppiä ei sekään kuitenkaan haitannut. Päivä oli voitokas myös meidän kisatyöntekijälle, joka voitti arvonnassa hotellilahjakortin. Kesä Kekeillään varmaan suurimmaksi osaksi ulkona rennon treenailun merkeissä.
Omaa ohjelmaa enemmän jännitti valmennettavieni Langurs-joukkueen suoritus. Sykkeet kävivät lähellä 200 Langujen suorituksen aikana (kyllä me mitattiin sykemittarilla). Suoritus oli mitä mahtavin ja aidot hymyt ja innostus paistoivat ohjelmasta. Tytöt ovat todella motivoituneita ja valmentajana saa enemmänkin muistutella levosta kuin yrittää innostaa treenaamaan.
Joukkueen taidoissa on tapahtunut huikeaa kehitystä ja tämän suorituksen jälkeen on hyvä lähteä suuntaamaan kohti syksyn Super Cheer -kisoja ja edistyneet sarjaa.
Valmentajien taidoissa oli sen sijaan huomattavissa taantumista, sillä sisäluvussa oli ollut pahaa vikaa ja olimme laittaneet ohjelmaan kielletyn liikkeen, josta joukkuetta rokotettiin pisteellisesti. Harmituksen määrää on vaikea kuvailla, kun kyseessä oli täysin oma huolimattomuusvirhe, mutta tässä on hyvä paikka opetella antamaan itselleen anteeksi ja oppia virheistään. Syksyä varten syynään sääntöjä sitten näidenkin kisojen edestä.
Tyttöjen meininki pysyi koko päivän iloisena ja joukkue oli järjestänyt aivan mahtavan läksiäisesityksen huudon kera muihin cheertehtäviin siirtyvälle Languvalkulle. Muutamat kyyneleet valutettiin siinä kohtaa ja syksyyn jatketaan kahden valmentajan voimin kolmen sijasta.
Kiitos ihanalle joukkueella mahtavasta päivästä! Olen todelle ylpeä mun junnutytöistä <3
Tämä viikko lepäillään ja ensi viikolla jatketaan Langujen kanssa kesätreenien merkeissä. Hauskaa päästä suunnittelemaan nyt treeneihin vähän vapaampaa tekmistä kuin ohjelman tekoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti