Eilen vietin laatuaikaa jopa kolmen tunnin ajan yhden lempparimieheni kanssa. Nimittäin Leonardo DiCaprion. Miehen elokuvat onnistuvat melkeimpä poikkeuksetta olemaan loistavia tai vähintäänkin hyviä, vaikka kaikkia uusimpia en olekaan ehtinyt katsoa. Eilen oli siis vuorossa Wolf of Wall Street kun Finnkinolla oli vielä sopivasti Superpäivät ja vähän edullisemmat hinnat. Etukäteen vähän jännitti tuo kolme tuntia istuskella, mutta tylsää ei tullut, joskin jalat puutuivat.
Elokuva on rahaa, huumeita ja juhlia tykitettynä katsojan verkkokalvoille. Puolet elokuvasta nauroin katketakseni vaikka tavallaan elokuva ei ollut hauska vaan rahalla mässäily oli suurimman osan aikaa jopa ällöttävää, mutta sehän koko homman idea olikin. Prosessoin vieläkin elokuvaa ja tuntuu, että tarvitsisin uuden katsomiskerran päästäkseni astetta syvemmälle. Toisaalta en enempää haluakaan paljastaa vaan antaa vinkin - menkää katsomaan itse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti